Keskuskauppakamari yhtiöittäisi tiet Finavia-mallilla

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi yhtiöittäisi tiet samalla mallilla kuin Finavialle on yhtiöitetty lentokentät.

Romakkaniemen mukaan Suomi tarvitsee uuden liikenteen rahoitusmallin, jotta liikenneinfrastruktuuri voidaan nostaa uudelle tasolle, jolla pystytään takaamaan elinkeinoelämän tarpeet, parantamaan tienkäyttäjien turvallisuutta ja hyödyntämään digitalisaatiota. 

Valtion sataprosenttisesti omistama ja tuottoa tavoittelematon yhtiö voisi hänen mielestään hyödyntää vahvaa tasettaan ja toteuttaa etupainotteisesti kuuden miljardin euron tieinvestoinnit. Kaikki yksinumeroiset valtatiet voitaisiin hänen mukaansa rakentaa kerralla kuntoon Helsingistä Ouluun ja vastaavat poikittaisyhteydet idästä länteen.

”Kyseessä olisi tavallaan teiden Finavia”, sanoo Romakkaniemi Keskuskauppakamarin 12.9. julkaisemassa tiedotteessa.

Nykymallilla tieverkkoon kyetään Keskuskauppakamarin mukaan investoimaan ainoastaan 300 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä autoilun verot että investointi- ja korjausvelka vain kasvavat jatkuvasti.

Liikenteelle vain 19 prosenttia takaisin

Liikennettä verottamalla autoilun tuotot hukkuvat valtion kassaan, eivätkö kanavoidu tieverkon tai tienkäyttäjien hyväksi. Suomessa liikenteeltä perittävistä maksuista ja veroista palautetaan 19 prosenttia liikenneväylille, josta noin puolet tiestölle. Esimerkiksi Ruotsi palauttaa Keskuskauppakamarin mukaan tuloista takaisin väylille 53 prosenttia.

Keskuskauppakamarin mallissa valtion omistaman yhtiön tulot kerättäisiin tiemaksuilla, jotka korvaisivat osittain nykyisen polttoaineveron.

”Uudistuksen ehdoton reunaehto on, etteivät kansalaisten ja elinkeinoelämän liikkumisen kustannukset kasvaisi, vaan vastaavasti liikennepolttoaineiden verotusta alennettaisiin. Maksut voidaan ottaa käyttöön, mikäli keräämisjärjestelmä on kustannustehokas, digitaalinen ja tietoturvallinen”, Romakkaniemi sanoo.

Suomen liikenneväylien korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin euroon. Tekemättömiä, tarpeellisia uusinvestointeja lasketaan olevan jopa 15 miljardin edestä. Suomi tarvitsee Keskuskauppakamarin mukaan ripeästi kertapanostuksen infran kuntoon ja sitä kautta maan kilpailukykyyn.

”Tieverkon yhtiöittäminen pitää valmistella pian”, Romakkaniemi sanoo.