Keskuskauppakamari: Uusi raideleveys on Suomelle strategisesti merkittävä ehdotus

Euroopan komissio on ehdottanut, että eurooppalaiselle liikenneverkolle (TEN-T) rakennettavat uudet yhteydet olisivat yleiseurooppalaisen raideleveyden mukaisia. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood pitää ehdotusta Suomen kannalta merkittävänä, sillä turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Suomen kytkemistä vahvemmin osaksi Eurooppaa ja länttä. Ehdotus toisi mukanaan myös suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta.

Euroopan komissio on ehdottanut, että uudet eurooppalaiselle liikenneverkolle rakennettavat uudet raideyhteydet tulisi rakentaa yleiseurooppalaiseen leveyteen. Kyseessä on komission ehdotus, josta parlamentti ja jäsenmaista koostuva neuvosto aloittavat neuvottelut.

”Komission ehdotuksen taustalla on Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset markkinoihin, erityisesti ruokahuoltoon. Toimivat sisämarkkinat ja liikenneyhteyksien merkitys korostuu erityisesti nykytilanteessa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.

Pitkällä aikavälillä komission ehdotus on Woodin mukaan hyvin merkityksellinen Suomen kannalta, sillä Suomen logistinen sijainti muuttui Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän ilmatilan sulkeminen, pakotteet, meriliikenteen kroonistunut konttipula ja kohonneet energianhinnat vaikuttavat kuljetuskustannusten lisäksi suomalaisen logistiikan toiminta- ja huoltovarmuuteen.

”Suomen logistinen sijainti idän ja lännen solmukohtana on muuttumassa päätepisteeksi Euroopan pohjoisella reunalla. Suomen osalta turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii vahvempaa kytkentää etelään ja länteen myös sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistamiseksi. Rahoituksen näkökulmasta ehdotus toisi mukanaan suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta Suomessa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä”, Wood sanoo.

Suomen lisäksi raideleveyksien muutostarpeet koskevat Espanjaa, Portugalia ja Baltian maita. Komission ehdotuksessa kuitenkin tuodaan esille, ettei hankkeita tarvitse tehdä, jos se ei ole taloudellisesti järkevää. Wood painottaa, että mikäli Suomi näkee järkevänä olla kytkeytymättä yleiseurooppalaiseen verkkoon ja raideleveyteen, kukaan ei pakota Suomea niin tekemään.

”Kahden eri raideleveyden kanssa on opittu elämään muissakin maissa, miksei Suomessa? Hyvänä esimerkkinä RailBaltican rakentaminen eri leveyteen olemassa olevan raideleveyden kanssa. Eurooppalainen raideleveys myös helpottaisi operaattoreiden markkinoille tuloa Suomessa”, Wood sanoo.

Woodin mukaan tarvitaan strateginen näkemys siitä, kuinka Suomi kytkeytyisi vahvemmin osaksi muuta Eurooppaa.

“Olisikin syytä tarkastella uudelleen Tallinnan tunnelin merkitystä Suomen saavutettavuuden näkökulmasta. Turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi komission ehdotusta arvioitaessa on tärkeää muistaa, että yhtenä keinona liikennesektorin päästövähennysten saavuttamiseen on kuljetusten lisääminen raiteilla. Tämän vuoden lopussa annettava lainsäädäntöpaketti rahtiliikenteen viherryttämiseksi on jo pitkällä komission valmistelussa”, Wood sanoo.