Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja. Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.
Keskuskauppakamari: Liikenteen päästökaupasta merkittävä hinta elinkeinoelämälle
EU:n päästökauppa laajenee tällä vuosikymmenellä kattamaan lähes koko liikennesektorin.
31.12.2024
Teksti Ilmari Tuomivaara kuvat Liisa Takala
Meriliikenne siirtyy vaiheittain päästökaupan piiriin vuosina 2024–2026 ja myös lentoliikenteen päästökauppa laajenee lähivuosina. Uusi tieliikennesektorille kohdistuva polttoainejakelun päästökauppa alkaa vuonna 2027.
Keskuskauppakamari tiedotti aiheesta 20.12.2024.
”Päästökauppa nostaa liikenteen kustannuksia, sillä päästökauppa edellyttää päästöoikeuksien ostamista fossiilisista polttoaineista syntyvälle hiilidioksidille. Liikenteen päästökauppatulojen on ennakoitu kasvavan lähes miljardiin euroon vuosikymmenen loppuun mennessä. Ilman liikenteen verotukseen ja maksuihin tehtäviä muutoksia päästökauppa lisää merkittävästi liikenne- ja kuljetuskustannuksia”, sanoo Keskuskauppakamarin tiedotteessa johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.
Keskuskauppakamari: Liikenteen päästökaupasta merkittävä hinta elinkeinoelämälle
Suurin osa liikenteen päästökaupan huutokauppatuloista tuloutetaan jäsenmaille. Huutokauppatulot ovat valtion näkökulmasta yleiskatteellisia budjettiin sisällytettäviä tuloja, mutta päästökauppadirektiivi rajaa huutokauppatulojen käyttökohteita. Huutokauppatuloja voi kohdentaa muun muassa liikenteen käyttövoimamurroksen nopeuttamiseen – esimerkiksi ajoneuvojen hankintatukiin ja liikennesektorin lataus- ja jakeluinfrastruktuurin tukitoimiin.
Keskuskauppakamarin esittää, että liikennesektorille kohdistuvan päästökaupan tulojen käytöstä laaditaan yli hallituskausien ulottuva investointiohjelma, joka kohdistetaan ajoneuvokannan uudistamiseen ja liikenteen käyttövoimamurroksen edistämiseen.
“Liikenteen sähköistyminen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyminen tie- ja merikuljetuksissa ja lentoliikenteessä edellyttää suuria investointeja niin ajoneuvokantaan kuin lataus- ja jakeluinfraankin”, toteaa Kalenoja.
Kalenoja huomauttaa, että liikennesektorin hitaasti etenevää käyttövoimamurrosta voitaisiin nopeuttaa huomattavasti pitkäjänteisillä lataus- ja jakeluinfrastruktuuriin ja ajoneuvohankintoihin kohdistuvia verokannusteilla ja investointituilla. Suorien hankinta- ja latausinfratukien lisäksi investointiohjelmaan voitaisiin sisällyttää esimerkiksi kuljetusyrityksille, varustamoille ja satamille suunnattava investointiverohyvitys, jota yritykset voisivat kohdistaa kalustohankintoihin sekä varikkolataus- ja maasähköinvestointeihin.
“Liikennesektorin päästökauppatulot on tärkeää kohdistaa liikenteen päästövähennyksiä tukeviin investointeihin, jotta päästökaupan aiheuttamaa liikenne- ja kuljetuskustannusten kasvua voitaisiin vähentää”, sanoo Kalenoja.
