Keskuskauppakamari korostaa Venäjän liikenneyhteyksiä

Keskuskauppakamari korostaa Venäjän liikenneyhteyksien tärkeyttä lausunnossaan EU-komission tiedonantoon koskien TEN-T-verkkoja. Valtioneuvosto on kertonut eduskunnalle kirjelmässään oman käsityksensä Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämisestä ja asetusmuutoksesta.

Keskuskauppakamari antoi lausunnon valtioneuvoston kirjelmästä 17.1.

Keskuskauppakamarin mukaan Suomen tulisi nostaa vahvemmin esille liikenneyhteydet Venäjälle jokaisessa liikennemuodossa. Tavaraliikenne Suomen ja Venäjän välillä on merkittävä osa EU:n ulkorajoilla tapahtuvaa taloudellista toimeliaisuutta. Lisäksi rautatieyhteys Kiinasta Venäjän läpi palvelee koko unionia, Siksi Suomen ja Venäjän välisen infrastruktuurin on palveltava liikennettä saumattomasti.

Keskuskauppakamarin mukaan Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T-ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. 

Keskuskauppakamari perää laajempaa tarkastelukulmaa

Valtioneuvosto kertoi tarkastelevansa TEN-T-verkkoa koskevia vaatimuksia ja verkon laajuutta erityisesti valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja sen mukaisen kansallisen väyläpolitiikan näkökulmasta.

Keskuskauppakamari korostaa, että Suomen omat tavoitteet liikenne 12-suunnitelmaan ja kansalliseen väylärahoitukseen eivät ohjaa TEN-T-verkkojen kehittämistä Euroopassa, vaan Suomen 12-vuotinen suunnitelma ja väylärahoitus tulee nähdä osana TEN-T-verkkojen kehittämistä. 

”TEN-T verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. TEN-T ydinverkko tulisi nähdä testikäytävänä liikenteen uusille ratkaisuille ja vaihtoehtoisille polttoaineille, ei ainoastaan kulueränä”, sanotaan Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntijan Päivi Woodin kirjoittamassa lausunnossa.

Keskuskauppakamari yhtyy valtioneuvostoin siinä, että asetuksen tulee mahdollistaa Suomen kansallisten erityispiirteiden huomioiminen. KKK sanoo suhtautuvansa suurella varauksella nykyistä laajempien joustomahdollisuuksien edistämiseen osana asetuksen uudistamista.

Vaikea saada TEN-T-rahaa

”Haluamme tuoda myös esiin hk-luvuista johtuvat ongelmat suhteessa Suomen EU-rahoituksen hyödyntämiseen. Väljemmillä kansallisilla tulkinnoilla mahdollistaisimme Suomelle suuremman saannon, kuten muissa meitä vastaavissa jäsenmaissa on tehty”, Wood kirjoittaa.

Keskuskauppakamari esittää seuraavaa täydennystä valtioneuvoston kirjelmään TEN-T-liikenneverkon rahoitusta koskevaan kohtaan.

”Koska CEF-rahoitusta(TEN-T-verkon rakentamiseen) ei ole Suomen maanteille juurikaan saatavilla, valtioneuvosto pitää hyvänä, että maanteiden laatuvaatimuksia on asetusehdotuksessa ydinverkon osalta lievennetty ja määräaikaa siirretty eteenpäin. Valtioneuvosto pyrkii kuitenkin vaikuttamaan siihen, että maanteiden vaatimuksia edelleen joustavoitettaisiin. Turvallisten raskaan liikenteen pysäköintialueiden kysyntä riippuu liikennemääristä ja alueen turvallisuudesta, minkä vuoksi niitä koskevan sääntelyn ei tulisi asettaa vaatimuksia, jotka eivät perustu kysyntään.”

Keskuskauppakamarin mukaan komission asetusehdotuksessa maanteiden ydinverkon vaatimuksia ei ole lievennetty määräajan osalta vuodesta 2030 vuoteen 2040 eikä laatuvaatimuksia maanteiden osalta ydinverkolle ole lievennetty.

Uutista päivitetty 19.1. klo 10:00