Kauppasodan uhka leijuu rahtiliikenteen yllä
Rahdin määrän kehitys on vahvaa, mutta hiipumisen merkkejä on jo ilmassa.
09.04.2018
Teksti Heli Satuli kuvat EU-komission kuvapalvelu
Tämän vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat olleet vahvoja kansainvälisessä rahtiliikenteessä. Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) mukaan lentorahdin tonnikilometreinä mitattu kysyntä kasvoi 7,7 prosenttia tammi–maaliskuussa.
Maailmanlaajuiset tavaroiden kuljetusmäärät ovat kasvaneet vuoden alkupuoliskolla huimat 19,99 prosenttia WorldACD:n tilastojen mukaan. Kovinta kasvu oli Aasiassa, Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa, mutta Euroopan rahtimäärätkin ovat kasvaneet viime kuukausina 9,5 prosenttia.
Merirahti vihdoin vauhdissa
Myös meriliikenteen konttimääräkehitys Euroopassa näyttää nyt positiiviselta. Logistics Instituten Global Port Tracker -raportin mukaan vuodesta 2018 odotetaan kokonaisuutena hyvää.
Raportissa todetaan, että kuuden keskeisen eurooppalaisen sataman käsittelemät konttimäärät kasvoivat vuoden ensimmäisinä kuukausina 1,1 prosenttia eli 400 000 TEU:ta. Luku merkitsee 5,9 prosentin vuotuista lisäystä. Vuonna 2018 Euroopan kokonaistuonnin ennustetaan kasvavan 6,2 prosentilla. Pohjois-Euroopassa odotetaan 5,6 prosentin kasvua ja Välimeren ja Mustanmeren alueen kasvuvauhdin ennustetaan olevan 7,2 prosenttia. EU-maiden viennin uskotaan puolestaan kasvavan 5,8 prosenttia. Pohjoisen Euroopan kasvu on myös viennin osalta eteläistä Eurooppaa vaatimattomampaa.
Isoja kysymysmerkkejä
IATA kuitenkin varoittaa tiedotteessaan, että kasvutahti ei ehkä jatku yhtä vahvana. Kansainvälinen ostopäälliköiden indeksi, Purchasing Managers’ Index, on jo laskenut useissa keskeisissä vientimaissa, kuten Saksassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Samaan analyysiin päätyy Logistics Institute raportissaan.
"Merenkulussa ylikapasiteettitilanne pahenee ja rahtihinnat näyttävät taas laskusuuntaisilta", raportissa todetaan. Huolimatta logistiikkatoimijoiden positiivisista lausunnoista asiantuntijat muistuttavat, että globaalit markkinanäkymät ovat sekaisin. Sekasorron syynä on ennen kaikkea kansainvälisen kaupan yllä entistä raskaampana leijuva kauppasodan uhka. Logistics Institute toteaa raportissaan, että USA:n hiljattain toteuttamien tullien vaikutus maailmanlaajuisiin merenkulun markkinoihin on yhä kysymysmerkki.
"Positiivisiin talousnäkymiin kohdistuu nyt voimakasta vastatuulta. Protektionististen toimien laajentuminen täysimittaiseksi kauppasodaksi on täysin mahdollista", toteaa IATA:n johtaja Alexandre de Juniac tiedotteessa.
Kauppasota lopettaisi myös Suomen talouskasvun
USA:n, Kiinan ja Euroopan välinen kauppasota vaikuttaisi perustavanlaatuisesti kaikkiin kuljetusmuotoihin. Eniten kärsisi pilaantuvien tuotteiden lentorahti.
"Vauraus ja hyvinvointi kasvavat, kun rajat ovat avoimia ihmisille ja kaupankäynnille ja ottavat takapakkia, kun rajat sulkeutuvat", muistutti Juniac.
Nykyinen protektionismin kierre alkoi finanssikriisistä. Yleensä valtioiden halu suojella omia markkinoitaan seuraa talouden suhdanteita ja kasvun aikana vapaan kaupan esteitä puretaan. Nyt niin ei ole käynyt. Globalisaation eteneminen on vahvistanut populismia ja protektionismi on yksi populismin ydinajatuksista.
Jos protektionismi yltyy kauppasodaksi, se tekee lopun myös maailmantalouden nousukaudesta. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan kasvu ja investoinnit hiipuisivat ja tuotteiden hintojen nousun takia myös kulutuksen kasvu hidastuisi. PTT muistuttaa, että maailmankaupan häiriöt leikkaisivat myös suomalaisen viennin kasvun ja tuotannolliset investoinnit pienenisivät.