Kauppakamarit vaativat hallitukselta välittömiä toimia ammattidieselin käyttöönottamiseksi

”Puoli vuotta sitten helmikuussa linjattu valmistelu ammattidieselin käyttöönotosta on edelleen valmistelussa, eikä ratkaisua poikkeuksellisen rajusta hintojen noususta ole saatu aikaiseksi. Korkeat polttoainekustannukset vaikuttavat laajasti eri toimialoihin. Tilanne on huolestuttava ja vaikuttaa merkittävästi Suomen kilpailukykyyn”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen Hämeen kauppakamarin tiedotteessa 23.8.

Pekolan Liikenteen toimitusjohtaja Risto Pekola korostaa kuljetuskustannusten kallistumisen siirtyvän vääjäämättä kaikkiin hintoihin melko lyhyellä aikavälillä.

”Polttoaineiden isot korotukset heijastuvat kauttaaltaan matkustajaliikenteen ja teollisuuden kuljetuskustannuksiin, mikä taas kiihdyttää myös Suomen sisäistä inflaatiota ja heikentää suhteellista kilpailukykyä enemmän kuin muualla Euroopassa”, Pekola sanoo.

”EU-lainsäädäntö on antanut mahdollisuuden ammattidieselin käyttöönottoon ja käyttöönotto on enää yksin Suomen omissa käsissä. On kestämätöntä, että valmistelu kestää, sillä tilanne on kriittinen. Lasku kasvaa jatkuvasti ja ratkaisu tilanteeseen on löydettävä viipymättä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.

Dieselin hinnannousu on ollut poikkeuksellisen jyrkkää ja se on vaikuttanut ankarasti kuljetusalan yrittäjien arkeen. Wood korostaa, että rajusti kohonneet kustannukset yhdistettynä Suomen entuudestaan heikkoon logistiseen sijaintiin on Suomen kilpailukykyä murentava yhtälö.

”Dieseliä käyttävä kuljetuskalusto on ollut Suomelle sekä päästövähennys- että kilpailukykytekijä. Tähän asti tieliikenteen logistista tehokkuutta on osin pystytty parantamaan muuta Eurooppaa suuremmilla ajoneuvojen mitoilla ja massoilla. Tällöin tiestöön kohdistuva kuormitus on vähäisempää ja päästöt tavaratonnia kohden pienemmät. Muut Euroopan maat ovat tehneet ratkaisuja tukeakseen vaikeuksissa olevaa maantiekuljetusalaa ja meillä toimet laahaavat pahasti perässä. Tällä on suora vaikutus Suomen kilpailukykyyn”, Wood sanoo.

Liikennesektoriin kohdistuu myös kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, joiden saavuttamien edellyttää, että liikenneinfran kuntoon panostetaan. Infran korjausvelan kasvu on saatava taittumaan, mutta 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitustaso on riittämätön.

“Riittämätön rahoitustaso pitää saada korjattua tulevassa riihessä. Liikenteen infra on liian helppo leikkauskohde, riittämättömästä rahoitustasosta ja paikkaa paikan päälle tekemisestä seuraa valitettavasti rapautuvat liikenneyhteydet. Ne syövät Suomen saavutettavuutta ja kilpailukykyä”, toteaa Wood.