Kaikki kulkee Kiinan satamien kautta

Hongkongin Kwai Tsingin konttisatamassa Hutchison International Terminalsin massiivisen varastorakennuksen katolla on parkissa kymmenittäin lastiaan odottavia autoja. Täältä 40 metrin korkeudesta avautuu hämmentävä näkymä yli konttimeren ja ylevän Stonecutters-sillan kohti kiihkeästi sykkivän suurkaupungin pilvenpiirtäjien silhuettia. 

Satamassa voi laskea kerrallaan noin 50 000 konttia, jos pysyy mukana niiden liikkeissä, sillä sadat kontit siirtyvät joka hetki paikasta toiseen. Valtavat konttinosturit purkavat ja lastaavat laivoja, lukit siirtävät niitä korkeisiin pinoihin ja satama-alueella liikennöivät autot kuljettavat kontteja alueen eri osiin. 

Kwai Tsingin konttisatama avattiin niinkin myöhään kuin vuonna 1972, jolloin kontit alkoivat yleistyä maailman meriliikenteessä. Hongkong otti pian paikkansa. Jo vuonna 1987 se ohitti Rotterdamin maailman vilkkaimpana konttisatamana. 

Vuonna 2016 Kwai Tsingiin saapui reilut 11 000 alusta. 

Suurimmat niistä ovat 400 metrin mittaisia merten jättejä, jotka kantavat parhaimmillaan yli 20 000 TEU:n konttilastin. TEU on mittayksikkö, joka vastaa yhtä 20 jalan merikonttia. Konteista noin kaksi kolmasosaa on 40 jalan kontteja, jotka ovat 2 TEU:ta. 

Iso ja isommat 

”Tämäkö iso. No jaa, enpä sanoisi”, Hutchison Portsiin kuuluvan Hongkong International Terminalsin PR-päällikkö Anthony Tam tuhahtaa.

Hän on oikeassa, sillä aivan Hongkongin naapurissa ja pitkin Kiinan rannikkoa pohjoiseen on rakennettu tällä vuosituhannella useita Hongkongia suurempia konttisatamia. Ne kasvavat aivan toista tahtia kuin Kwai Tsing. 

Hongkongin konttisataman liikennemäärä on oikeastaan jopa hieman hiipunut, jos sitä vertaa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Viimeisenä ohitse kiilanneen Ningbo-Zhoushanin sataman konttimäärä on kasvanut samassa ajassa lähes kolminkertaiseksi, ja se on noussut tonneilla mitattuna maailman suurimmaksi satamaksi. 

Maailman konttisatamien listan kärkeen nousi vuonna 2010 Shanghai, joka ohitti tuolloin edelleen kakkosena olevan Singaporen. Singapore oli ottanut kärkipaikan Hongkongilta viisi vuotta aiemmin. 

Aivan Hongkongin naapurissa oleva Shenzhen on myös ohittanut Hongkongin, joka oli vuoden 2015 tilaston mukaan maailman viidenneksi suurin konttisatama reilulla 20 miljoonalla TEU:lla. 

Shanghain sataman nousun takana on vuosituhannen alussa aloitettu ja näihin päiviin saakka kestänyt Yangshanin saaren syväsataman ja konttiterminaali rakentaminen, joka on maksanut yli 15 miljardia euroa.  

Yangshan on erikoinen satama, sillä se sijaitsee 32 kilometriä pitkän sillan päähän rakennetulla tekosaarella, jota on laajennettu useissa vaiheissa 15 viime vuoden aikana. Sijainti mahdollistaa sataman laajennukset myös jatkossa. 

”Kun Shanghain Yangshanin konttiterminaalia alettiin rakentaa, kaikki tiesivät, että siitä tulee maailman suurin konttisatama”, sanoo Hongkongissa lukuisissa logistiikka-alan tehtävissä toiminut maan lainsäädäntöneuvoston jäsen ja logistiikkainstituutin vanhempi asiantuntija Frankie Yick. 

Samalla kun muut kiinalaissatamat ovat ajaneet Hongkongin ohi, Kiina on noussut aivan omaan luokkaansa maailman suurimpana konttien käsittelijänä. 

Maailmanpankin tilastojen mukaan sen satamien kautta kulki 181 miljoonaa TEU:ta vuonna 2014 eli yli nelinkertainen määrä kuin vuonna 2001. Toisena tilastossa on Yhdysvallat, jonka satamien kautta kulki 46 miljoonaa TEU:ta vuonna 2014. 

Suomen konttiliikenne kasvoi samaan aikaan 0,9 miljoonasta TEU:sta 1,7 miljoonaan TEU:hun. 

Maailman käytössä oleva konttikapasiteetti on arvioitu 38,5 miljoonaksi TEU:ksi, joten jokainen kontti kulkee keskimäärin neljä kertaa vuodessa jonkin kiinalaissataman kautta. 

Uudelleenlaivaus nousee 

Hongkongin satama on muuttunut vuosien myötä yhä enemmän uudelleenlaivaussatamaksi. Suurten konttilaivojen lasti tuodaan Hongkongiin ja laivataan pienempiin aluksiin, jotka kuljettavat lastit edelleen joko muualle Kiinaan tai toisiin Kaakkois-Aasian maihin. Vastaavasti Hongkongiin tulee eri alueilta pienempiä konttialuksia, joiden rahti laivataan edelleen suurempiin aluksiin. 

Hongkongin satamien liikenteestä jo yli 70 prosenttia on uudelleenlastausta. Tässä Hongkongin ja Singaporen satamat muistuttavat toisiaan. 

”Kilpailemme Singaporen kanssa siitä, mitä kautta Kiinan ja koko Kaakkois-Aasian kaupan tavaravirrat kulkevat ja minne tämän alueen yritykset haluavat keskittää kuljetuksensa. Tavoitteemme on luoda Hongkongiin merikuljetuksia palveleva kattava infrastruktuuri, joka houkuttelee yrityksiä”, Yick sanoo. 

Vaikka uudelleenlaivaus on noussut hallitsevaan asemaan, Hongkongin satama houkuttelee edelleen myös suoria vientikuljetuksia. Yritykset, joiden tuotteiden pitää olla täsmällisesti perillä, valitsevat edelleen useimmiten Hongkongin kuljetusreitikseen. Näitä riittää vuodessa noin kuuden miljoonan TEU:n verran.

”Aikataulumme pitävät, ja olemme monilla mittareilla yksi maailman tehokkaimmista satamista. Pitää myös muistaa, että Hongkong on edelleen vapaasatama toisin kuin tämän alueen muut satamat”, Yick sanoo.

FAKTA: Kwai Tsing -konttisatama, Hongkong 

• Avattu 1972 
• Alueen pinta-ala 279 hehtaaria 
• Syväys 17 metriä 
• Laituripaikkoja 24 
• Laiturien pituus 7 694 metriä 
• Konttiterminaaleja 9 
• Laiturinostureita 99 
• Konttiliikenne 15,2 miljoonaa TEU (2016)

Osto&Logistiikan toimittaja kävivät tutustumassa Kwai Tsingin konttisatamaan. Lue koko artikkeli Osto&Logistiikan numerosta 1/2018.