Järjestöt haluavat logistiikan jättihankkeiden selvittämistä
Itämeren turvallisuusuhat edellyttävät uusia liikenneyhteyksiä länteen ja maailmalle.
13.02.2025
Teksti Esko Lukkari kuvat Adobe Stock
Destia on EK:n, Paltan ja RT:n toimeksiannosta tehnyt visioraportin Suomen uusista liikenneyhteyksistä länteen ja maailmalle.
Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan Itämeren haavoittuvuudet edellyttävät uusia logistiikkareittejä Suomesta Eurooppaan ja maailmalle. Vaihtoehtojen selvitys halutaan alulle jo tällä hallituskaudella. Erityisesti yritykset kaipaavat kiinteää yhteyttä Itämeren kautta länteen.
Järjestöt tiedottivat asiasta 6.2.
Itämeri ei enää rauhan meri
”Tarvitsemme vahvemmat liikenneyhteydet muualle Eurooppaan ja maailmalle, jotta talous voi kasvaa ja ulkomaankauppa menestyä. Tätä edellyttää turvallisuustilanteen heikentyminen, mikä on jo konkretisoitunut Itämeren tuhotöissä. Siksi on tärkeää, että Nato-kumppanuuksiin rakentuu nyt vahva liikenneulottuvuus”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa tiedotteessa.
Häkämies tähdentää, että uusien ulkomaanyhteyksien vaihtoehtojen selvittäminen on nostettava liikennepolitiikan ykkösagendalle.
”On varauduttava siihen, että edessämme on yli hallituskausien jatkuva infrahankkeiden urakka, joka jatkuu vaiheittaisesti 2040- ja 2050-luvuille asti. Kokonaisuudessa on huomioitava myös satamien ja muun kotimaan liikenneinfran tarpeet.”
Logistinen pussinperä saatava auki
Toivelistan kärjessä on kiinteä liikenneyhteys Itämeren kautta, ja siihen liittyen kolmen vaihtoehdon analysointi:
- Helsinki–Tukholma (silta/tunneli)
- Vaasa–Uumaja (silta/tunneli)
- Helsinki–Tallinna (tunneli).
Yhteyden osalta tulisi selvittää kumppanuusmahdollisuudet Pohjoismaiden ja Baltian kanssa sekä huomioida EU:n tahtotila yhdistää pääkaupungit suurnopeusjunin.
Raportti listaa selvitettäviksi asiaksi myös EU-raideleveyden Haaparannasta Ouluun, Raaheen ja Rovaniemelle, meriliikenteen turvallisuusuhkiin varautumisen sekä lentoliikenteen kilpailukyvyn parantamisen.
Selvityksillä tulisi löytää kestäviä ratkaisuja Suomen isoon haavoittuvuuteen. ”Olemme logistinen pussinperä, jonka ulkomaankauppa perustuu nyt 95-prosenttisesti Itämeren merikuljetuksiin”, EK muistuttaa tiedotteessaan.
