Itärata-selvitys valmistui

Uusi itärata parantaisi liikenneyhteyksiä itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin. Rata lyhentäisi Helsinki-Kouvola-väliä. Hanke ei olisi kuitenkaan taloudellisesti kannattava.

Itärata olisi uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi LVM:n 5.4. julkaisemasta Itärata-selvityksestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta syksyllä 2018 perustettu ryhmä selvitti Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan ratalinjauksen vaikutuksia matka-aikoihin.

Itärata eli Lentorata-Porvoo-Kouvola-rata olisi uusi 106 kilometriä pitkä rataosuus. Itärata erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla Lentoradan tunneliosuudella ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella Korian seisakkeella. Matka lyhenisi Helsingistä Kouvolaan noin 27 kilometriä verrattuna nykyiseen Lahden kautta kulkevaan rataan.

Edellyttää lentorataa

Itärata-selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata on toteutettu. Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle suunniteltu rata, joka on tarkoitettu etenkin kaukojunille. Lento-radan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen
ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi.  Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla. Nopeusrajoituksella 220 km/h matka-ajat välillä Helsinki-Kouvola lyhenisivät vain 13 minuuttia ja välillä Helsinki-Pietari 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät välillä Helsinki-Kouvola kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa Itärataa ei rakenneta. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

Hanke ei olisi kannattava

Väyläviraston alustavan arvion mukaan uuden 106 kilometrin rataosan kustannukset olisivat 1,7 miljardia euroa. Arvio on suuntaa antava. Selvityksen mukaan Itärata lisäisi junaliikenteen kysyntää.

Liikennetaloudellisessa laskelmassa tunnistetut hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13. Kustannus-hyötyanalyysin vaikuttaisivat suuremmat kysyntämäärät sekä ilmastotavoitteiden mukaiset raideliikennettä parantavat toimet. Nykytiedon mukaan hanke ei olisi kokonaistataloudellisesti kannattava.

Helsinki-Porvoo-Kouvola-ratalinjaus ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta, mutta mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön työmarkkina-alueiden kesken. Uusi ratalinjaus toisi juostavuutta asuinpaikan ja työpaikan sijainnin valintaan. Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsinki-Porvoo-alueella. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin uutta rataa myöten olisi noin 33 minuuttia, kun se on nykyisin bussilla 55-65 minuuttia.

Selvityksen mukaan valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää hankeyhtiömallia hyödyntämällä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Työryhmässä oli edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, Väylävirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä- Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.