INFRA ry: Ilman liikennevisiota Suomi uhkaa jäädä pussinperäksi

INFRA ry kehottaa kehysriiheen valmistautuvaa hallitusta ottamaan liikennepolitiikan ison kuvan tosissaan. Järjestö vaatii selvitystä Suomen liittämisestä kiinteämmin länteen logistiikan näkökulmasta ja perusväylänpidon rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä.

”Suomalaisen liikennepolitiikan isoimpia haasteita on pitkän aikavälin vision puute. Se varjostaa ennen pitkää niin maan kasvunäkymiä kuin jopa turvallisuutta”, sanoo INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Syrjön mukaan naapurimaiden logistiikkahankkeet, kuten Rail Baltica ja Fehmarnbeltin tunneli, parantavat ennen kaikkea kilpailijamaiden asemaa EU:n sisämarkkinoilla.

”Muualla avataan uusia mahdollisuuksia, Suomi uhkaa käpertyä pussinperäasemiinsa. Meillä niin markkinoille pääsy, huoltovarmuus kuin turvallisuus ja puolustuskykykin ovat liikenneverkon toimivuuden ja Itämeren haavoittuvuuksien armoilla. Keskustelu kasvutoimista edellyttää ehdottomasti rinnalleen keskustelua liikennepolitiikan isosta kuvasta”, Syrjö toteaa.

"Kvartaalikin on 25 vuotta"

INFRAn mukaan liikennevisiota on rakennettava pitkällä aikajänteellä.

”Hakku ei iskeydy maahan heti, vaan liikennevisiossa kvartaalikin on 25 vuotta”, Syrjö sanoo.

”Vision ensimmäinen askel on selvittää Suomen vaihtoehdot kiinteiksi logistiikkareiteiksi länteen. Selvitys ehditään hyvin tehdä vielä tällä hallituskaudella. Olemalla ajoissa liikkeellä voimme myös hyötyä tilanteesta, jossa liikenne on mukana useissa EU-rahoitusinstrumenteissa. Liikennevisiomme kiinnostavat EU:ta, ja potentiaali saada yhteisrahoitusta toteutukseen on kasvusuunnassa.”

Korjausvelka ylittää 4,2 miljardia – rahoitus ei saa jäädä kertaluonteiseksi

INFRA muistuttaa myös väyläverkon kriittisestä nykytilasta. Korjausvelka on noussut jo yli 4,2 miljardiin euroon.

INFRA pitää hallituksen esittämää 500 miljoonan euron korjausvelkapakettia tärkeänä, mutta painottaa, ettei sen vaikuttavuus riitä, ellei perusväylänpito saa pysyvää lisärahoitusta.

”Huolena on, että satunnaiset rahoituspurskeet eivät ratkaise väyläverkon heikkenevää kokonaissuuntaa. Ensiavuksi osoittaisimme korjausvelkapaketin vielä kohdentamattomat 70 miljoonaa euroa lisäbudjetissa vuodelle 2025. Lisäksi tulee kaikin keinoin etsiä ratkaisuja vuoteen 2026 ja siitä eteenpäin, sillä Liikenne 12 -suunnitelmassa kaavailtu rahoitustaso uhkaa räjäyttää korjausvelan uuteen kasvuun. Velan purkaminen edellyttää vähintään 200–250 miljoonan euron vuosittaista lisäpanosta sekä raide- että tieverkolle”, arvioi INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen.

Uudistuksia tutkimukseen ja lupaprosesseihin

INFRA painottaa, että korjausvelkaa puretaan yhä vaikeammissa olosuhteissa ilmastonmuutoksen, rahoitushaasteiden ja osaajapulan vuoksi. Järjestö esittää ratkaisuksi omaa tutkimus- ja kehitysohjelmaa infrasektorille.

INFRA ehdottaa, että valtio investoisi ohjelmaan 5 miljoonaa euroa vuodessa seitsemän vuoden ajan.

Lisäksi järjestö tukee alueita, jotka tavoittelevat globaaleja vihreitä investointeja.

”Hallituksen toivotaan varmistavan resurssit sujuvaan luvitukseen sekä luovan järjestelmän, josta investointien edistäjät saavat asiantuntija-apua.”