IMO:n MEPC sopi päästövähennyksistä
Alusten hiili-intensiteettiä vähennetään ja raskaan polttoöljyn käyttö arktisilla alueilla loppuu.
25.11.2020
Teksti Esko Lukkari
IMO:n ympäristönsuojelukomitea (MEPC) on päättänyt sitovista toimenpiteistä merenkulun päästöjen vähentämiseksi 16-20.11. pitämässään etäkokouksessa.
Kokouksessa hyväksyttiin MEPC:n kasvihuonekaasutyöryhmän valmistama esitys päästöjenvähentämistoimista. Tulos oli kompromissi ja tulos kuukausia kestäneistä neuvotteluista jäsenmaiden kesken.
Määräykset ovat sitovia ja ne kirjataan MARPOL-yleissopimukseen.
Esitys on yhdistelmä useasta toimenpiteistä, joissa yhdistyy tekninen vaatimus hiili-intensiteetin vähentämisestä. Esitys perustuu uuteen energiatehokkuusindeksiin, joka koskee jo olemassa olevia aluksia. Toisaalta se nojaa operatiivisiin hiili-intensiteetin vähentämisvaatimuksiin, jotka perustuvat operatiiviseen hiili-intensiteetin indikaattoriin ja hiili-intensiteetti luokitusjärjestelmään. Määrittelyt kattavat alusten teknisiä ja varusteluominaisuuksia sekä operatiivista toimintaa.
Kokouksessa päätettiin myös raskaan polttoöljyn käytön kieltämisestä arktisilla merialueilla.
Suomen Varustamot tiedotti asiasta 20.11.
Määräyksestä puuttuu kattava vaikutusarviointi. Vaikutusarvioinnilla varmistetaan, ettei toimenpiteistä aiheudu kohtuuttomia negatiivisia vaikutuksia kehittyville valtioille ja pienille saarivaltioille. Suomen kannalta on olennaista, että myös talvimerenkulku ja sen mukana tuomat eritysvaatimukset mm. jäävahvisteisista aluksista huomioidaan yleissopimuksen määräyksen ohjesäännöissä ja operatiivisessa hiili-intensiteetti koodissa.
Yksityiskohdat jäivät auki
”Edessä on vielä valtava työ ja määräyksen yksityiskohdista sopiminen ennen seuraavaa MEPC.76 kokousta kesäkuussa 2021, jolloin määräys on tarkoitus vahvistaa. Pitää sopia mitä hiili-intensiteetti indikaattoria seurataan. Ohjesäännöissä löytyy Suomelle tärkeitä yksityiskohtia, joihin on löydettävä ratkaisuja. Muuten jäsenmaat, jotka ovat riippuvaisia toimivista merikuljetuksista myös talvisin, saattavat nähdä kilpailuasemansa heikentyvän globaaleilla markkinoilla”, sanoo tiedotteessa kokousta seurannut Suomen Varustamot ry:n erityisasiantuntija Mats Björkendahl.
Kokouksen päätös on ensimmäinen merkittävä askel IMO:n kasvihuonekaasustrategiassa matkalla kohti päästötöntä merenkulkua. IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Alustavan kasvihuonekaasustrategian mukaan kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, verrattuna vuoden 2008 tasoon. Tämän jälkeen jatketaan hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen.
Rahasto menee jatkokäsittelyyn
Kokous ei hyväksynyt kansanvälisten varustamojärjestöjen esittämää tutkimus- ja kehitysrahastoesitystä. Rahaston pääoma kerättäisiin varustamoilta perimällä maailmanlaajuisesti pakollista päästömaksua polttoaineen kulutuksen perusteella ja tuotot kanavoitaisiin T&K-työhön eri maihin. Varustamot joutuvat nyt arvioimaan millä tavalla esitystä parannetaan, jotta se saisi ympäristösuojelukomitean enemmistön tuen.
”Nyt tarvitaan kipeästi T&K-panostuksia uuteen teknologiaan. Koko merenkulkuala etsii kuumeisesti ratkaisuja hiilettömään merenkulkuun. Vaikka pakollinen päästömaksu on ymmärrettävästi hankala pala purtavaksi, rahasto olisi erittäin tervetullut avaus uusien innovaatioiden kirittämiseksi,” sanoo Tiina Tuurnala, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja.
