Hypeä vai muutoksen mahdollisuus

Vuoden 2017 aikana saimme ihailla tarmokkaiden yrittäjien Peter Vesterbackan ja Sampo Hietasen hankkeiden etenemistä kohti globaalia mittakaavaa, mainetta ja ehkä kunniaakin.  

Angry birdseillä mainetta niittänyt Vesterbacka esitteli syksyllä Espoo-Tallinna-tunnelihanketta television pääuutisia myöten. Esittelystä syntyi mielikuva, että hankkeen 15 miljardin euron rahoituksen hankinta on jo pitkällä. Suuri osa rahasta tulisi kiinalaisista lähteistä. 

Mutta onko hanke taloudellisesti perusteltavissa? Miksi kiinalaiset rahoittajat laittaisivat 10 miljardia euroa Suomenlahden alittavaan tunneliin? 

Vesterbackan hanke ei ilmeisestikään perustu massiivisiin tavaravolyymeihin vaan henkilöliikenteeseen. 

Ajatuksena lienee yhdistää Helsinki-Vantaan lentoasema nopealla junayhteydellä muun Euroopan metropoleihin. Asiakaskunnaksi tavoitellaan muun muassa kiinalaisten matkailijoiden loppumatonta virtaa. 

Vajaan tunnin työmatka voisi houkuttaa myös päivittäiseen työmatkailuun Helsingin ja Tallinnan välillä. Ja saattaisihan tunnelissa kulkea tavaraakin. Uusi yhteys tulisi toimivien ja tiheiden laivayhteyksien rinnalle, lentoliikennettäkään unohtamatta. 

Sampo Hietanen on kerännyt sijoittajilta mittavan rahoituksen MaaS-yritykselleen, joka rakentaa liikkumisesta globaalia liiketoimintaa. 

MaaS-palvelun (Mobility as a Service) perusajatuksena on, että tulevaisuudessa liikkumista ostetaan palvelupakettina – samalla tavalla kuin nykyään ostetaan teleoperaattoreilta puhetta ja dataa. 

Puhutaan myös matkaketjuista, joissa asiakas voi ostaa koko matkan yhdeltä luukulta. MaaS-sovelluksen (Whim) avulla jokainen voi valita kulkemiseen käytettävät liikennevälineet ja palvelut sekä itselleen sopivan reitin. 

Palvelun menestyksen kannalta on nähtävissä kolme keskeistä tekijää: lisäarvo käyttäjälle, kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen ja muutoksen nopeus sekä nykyisten toimijoiden palveluiden kehittyminen. 

Palvelun leviämisen haasteeksi voi tulla palvelun lisäarvo suhteessa kustannustasoon. Hinnan pitäisi olla asiakkaalle merkittävästi edullisempi, kun hän ostaa palvelun etukäteen pakettina. Edullisemmat pakettihinnat toteutuvat vain, jos palvelujen tuottajat tarjoavat MaaS-operaattorille edullisia tukkuhintoja.  

Suomessa tarvitaan ennakkoluulottomia yrittäjiä sekä yrityksiä, jotka uskaltavat tehdä perinteisiä asetelmia murtavia avauksia. Tällaisiin hankkeisiin liittyy lukuisia kysymyksiä ja haasteita, ennen kuin lopullinen läpimurto tapahtuu. Suomalainen sisu on kuitenkin erinomainen käyttövoima, kun se yhdistetään optimistiseen tulevaisuudenuskoon. 

Rohkaisevia esimerkkejäkin riittää. Yksi niistä on Finnair, joka on pystynyt nostamaan Helsingin eurooppalaisen Kauko-idän liikenteen hubiksi. 

Voisiko Tallinnan tunnelissa olla järkeä, jos asiaa tarkastellaan 50 vuoden aikajänteellä? Voiko MaaS-palvelusta tulla globaalia miljardiluokan liiketoimintaa kymmenen vuoden kuluessa? 

Ennen kuin kiirehdimme tyrmäämään moisen korkealentoisuuden, olisi viisasta hiljentyä ajattelemaan ja analysoimaan. Kaikkein suurimmat läpimurrot perustuvat ideoihin, joihin vain harva aluksi uskoi. 

Teksti on julkaistu pääkirjoituksena Osto&Logistiikka-lehden numerossa 1/2018.