HSL:n matkustajamäärät jäljessä pandemiaa edeltävästä ajasta

Euroopan kaupunkien välinen vertailu kertoo, että asiakkaat ovat Helsingin seudulla palanneet joukkoliikenteeseen monia muita kaupunkeja verkkaisemmin. HSL:n matkustajamäärät ovat edelleen yli 20 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019.

HSL tiedotti aiheesta 20.10.

EMTA (European Metropolitan Transport Authorities) teki syyskuussa vertailun, jonka mukaan asiakkaat ovat palanneet Helsingin seudulla joukkoliikenteen kyytiin hitaammin kuin useimmissa muissa tutkimuksessa mukana olleissa kaupungeissa.

Mukana oli 19 kaupunkia eri puolilta Eurooppaa. Nopeimmin koronakuopasta näyttävät nousevan Lissabon ja Krakova, joiden joukkoliikenteessä kulkenee jo ensi vuonna yhtä paljon asiakkaita kuin vuonna 2019.

Paineita matkalippujen hintojen korotuksille

Helsingin seudun matkustajamäärien toipuminen koronasta on ollut hitaampaa kuin HSL on odottanut, mikä luo osaltaan paineita matkalippujen hintojen korotuksille. HSL:n liikenteen matkustajamäärät ovat edelleen 23 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019. HSL arvioi, että asiakkaita kulkee vielä ensi vuonnakin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Varsinkin bussiliikenteen asiakasmäärät laahaavat edelleen jäljessä koronaa edeltävästä ajasta. Raideliikenne on noussut koronakuopasta bussiliikennettä nopeammin.

Vyöhykkeittäin katsottuna Helsingin seudulla laahaavat edelleen pitkät eli kolmelle tai neljälle vyöhykkeelle ulottuvat matkat. Vastaavasti matkojen kasvu on ollut kovinta D-vyöhykkeen sisällä. D- tai C-vyöhykkeeltä ei toisin sanoen matkusteta yhtä paljon A-vyöhykkeelle kuin aikaisemmin.

”Helsingin seudun muita kaupunkeja verkkaisempaa toipumista selittänee ainakin se, että etätyö on täällä suositumpaa kuin monissa muissa Euroopan kaupungeissa”, sanoo tiedotteessa yksikön päällikkö Jan-Erik Antipin HSL:stä.

”Etätöiden vaikutusta ilmeisesti vahvistaa Helsingin seudun hajanaisuus. Keskuksista sivummalla asuva väestö ei siirry koronan jälkeen joukkoliikenteeseen yhtä nopeasti kuin lähempänä keskusta-alueita asuvat."

"Sivummalla asuvat näkevät asian useammin niin, että joukkoliikennettä ei ole niin helposti saatavilla eikä matkustaminen ole niin nopeaa, että joukkoliikenne pystyisi täyttämään heidän liikkumistarpeitaan riittävän tehokkaasti, olivat kriteereinä sitten liikkumiseen kuluva aika tai sen kustannukset.”