Hiilijalanjäljen laskenta on jo yritysten arkea

Hiilijalanjäljen laskenta, päästöjen vähentäminen ja päästöjen kumoaminen eli kompensointi ovat tulleet vauhdilla myös pk-yritysten liiketoimintaan. Isoille yrityksille ne ovat olleet toki arkea jo vuosikausia.

Vastuullisuuden merkitys yrityksen sidosryhmille on kasvanut: sijoittajien ja rahoittajien näkökulmasta katsottuna vastuullisuudella on yhä tärkeämpi osa yrityksen arvonmäärityksessä ja toisaalta esimerkiksi kuluttajat haluavat ympäristöystävällisiä tuotteita ja siksi hiilijalanjäljen laskenta kiinnostaa yrityksiä yhä enenevässä määrin

Toisaalta myös EU lisää koko painetta yritysten hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ilmastovastuullisuutta ei pääse pakoon enää millään toimialalla. Samalla hiilijalanjäljen laskennan työkalut ja kompensoinnin standardit ovat vakiintuneet, mikä lisää vertailukelposuutta markkinoilla

”Yrityksiä kiinnostaa yhä enemmän organisaatiotason tai tuotetason hiilineutraalius, minkä takia kiinnostus päästölaskentaa kohtaan on kasvussa. Tuotteissa elinkaaren aikaiset päästöt halutaan usein selvittää, koska asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita tuotteiden vastuullisuudesta ja tekevät ostopäätöksiä tiedon perusteella. Elinkaaripäästöjä selvittämällä yritykset saavat myös tietoa omaan tuotekehitykseensä ja voivat paremmin vastata kysyntään ilmastoystävällisemmistä tuotteista ”, sanoo Nordic Offsetin vanhempi konsultti Heini Koutonen.

Nordic Offset Oy on vuonna 2008 perustettu asiantuntijayritys, joka tarjoaa asiakkailleen työkaluja ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteissa ja ilmastovastuullisen toiminnan kehittämisessä. Palveluihin kuuluvat mm. hiilijalanjäljen laskenta, päästövähennystavoitteiden ja -toimenpiteiden suunnittelu, päästöjen kompensointi, olennaisuusanalyysit ja kestävyysraportoinnin konsultointi.

”Tyypillisimpiä asiakasprojektejamme ovat organisaatioiden hiilijalanjäljen laskenta sekä tuotteiden elinkaariarvioinnit tai ympäristötuoteselosteet. Usein laskennan tulosten pohjalta tehdään myös päästövähennyssuunnitelmia ja jos tavoitellaan hiilineutraaliutta, myös kompensointimalleja”, Koutonen sanoo.

Koutosen mukaan uusi EU:sta tuleva sääntely läpinäkyvän päästötiedon raportointiin ja päästövähennyksiin on kasvanut viime vuosina ja se on pannut osaltaan vauhtia yrityksiin. Kansainvälisille markkinoille tuotteitaan ja/tai palveluitaan myyvät yritykset ovat innokkaimmin päästölaskennan perässä.

EU ja CSRD

Euroopan Unionin kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) hyväksyttiin Europarlamentissa marraskuussa 2022. CSRD koskee porrastetusti satoja suomalaisyrityksiä vuodesta 2024 alkaen.

CSRD:n mukaan yritysten on raportoitava ympäristöön, yhteiskuntaan sekä hallintotapaan liittyvistä kestävyystoimistaan ja se auttaa sijoittajia ja kuluttajia arvioimaan myös yritysten ei-taloudellista suorituskykyä sekä kannustaa yrityksiä vastuullisemman liiketoimintamallin rakentamiseen.

CSRD koskee raportointivuodesta 2024 alkaen listattuja, yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Raportointiuodesta 2025 alkaen se koskee listattuja ja listaamattomia yrityksiä, joilla on yli 40 M€ liikevaihto, yli 20M€ tase ja yli 250 työntekijää. Vuonna 2027 raportoivat myös listatut Pk-yritykset.

”Valmistautuminen estävyysraportoinnin vaatimuksiin, kuten GHG-protokollan mukaiseen organisaation hiilijalanjälkilaskentaan on hyvä aloittaa ajoissa, jotta lakisääteiset velvoitteet saadaan täytettyä. Pk-sektorilla tullaan yksin resurssisyistä jo perässä, mutta tullaan kuitenkin”, Koutonen sanoo.

GHG-Protocol käytetyin laskentamenetelmä

Käytetyin ympäristövaikutusten laskemiseen kehitetty standardi on vuonna 2010 julkistettu GHG-Protocol (Greenhouse Gas Protocol) eli Kasvihuonekaasuprotokolla, jossa päästöt jaotellaan kolmeen vaikutusluokkaan:

• Scope 1 -luokkaan kuuluvat suorat päästöt yrityksen toiminnasta. Näihin yritys voi tyypillisesti suoraan vaikuttaa ja voi helpoimmin kontrolloida, esimerkkinä omien ajoneuvojen polttoainepäästöt.
• Scope 2 -luokkaan kuuluvat epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi yrityksen käyttämän sähkön ja lämmön tuotannosta.
• Scope 3 -luokkaan kuuluvat kaikki epäsuorat päästöt yrityksen arvoketjusta, esimerkiksi myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt. Näitä ovat lisäksi mm. jätehuolto, vesihuolto, logistiikka, materiaalien hankinnan päästöt.

Scope 3 -luokka jakautuu 15 eri kategoriaan. Päästölaskennassa tulee tunnistaa yrityksen kannalta keskeisimmät epäsuorat päästölähteet ja keskittyä ensin niiden päästöjen selvittämiseen.

EU-direktiivi (NFRD) velvoittaa suuryrityksiä raportoimaan Scope 1- ja Scope 2 -luokkien päästöt. Scope 3 -päästöjen raportointi on vapaaehtoista, mutta monet yritykset ovat avanneet myös nämä tiedot viestiäkseen läpinäkyvästi koko arvoketjunsa päästöistä..

”Vuonna 2010 julkaistu GHG-protokolla on suomalaisyrityksille jo tuttu ja etenkin isot yritykset ovat tehneet sen mukaista päästölaskentaa jo melko pitkään”, sanoo Koutonen.

Palvelujen käyttäjissä monenlaisia yrityksiä

Nordic Offsetin laskenta- ja kompensointipalveluita ovat käyttäneet muun muassa Elisa, Hesburger, Sitra, Juustoportti, L&T, Ruka, Slush.

Rakennustelineitä ja sääsuojia toimittavalle KAS-Teline Oy:lle Nordic Offsetin tekemä hiilijalanjälkilaskenta auttoi yhtiötä selvittämään uuden työmaiden polypropyleenistä kehitetyn säänsuojausmateriaalin ilmastohyödyt. Se vähentää sääsuojan kasvihuonekaasupäästöt alle kolmannekseen verrattuna perinteiseen PVC-muoviin.

Pankaboardin kartonkituotteille yhtiö laati elinkaariarvioinnin. Standardit täyttävän selvityksen avulla tuotteiden ilmastovaikutukset pystyttiin tunnistamaan niiden koko elinkaaren ajalta. Laskennassa huomioitiin kartonkituotteiden raaka-aineiden ja materiaalien valmistus, logistiikka, tuotteiden valmistus, tuotantoprosessin jätteiden käsittely sekä tuotteiden jakelu ja kuljetuksen aikaisen pakkausjätteen käsittely.

Encore Ympäristöpalvelut Oy:lle yritys laati organisaation hiilijalanjäljen laskennan, jossa tarkasteltiin Encoren omia ja alihankintaverkoston 37 toimipistettä sekä logistiikkaverkostoa. Lisäksi selvitettiin palvelun tuottama positiivinen ilmastohyöty eli hiilikädenjälki.

---

 

LOGYn SCM-päivässä askeleita kohti hiilineutraaliutta: laske, vähennä, kumoa

Nordic Offsetin vanhempi konsultti Heini Koutonen ja johtava asiantuntija Maija Saijonmaa kertovat SCM-päivässä toimitusketjun hiilijalanjäljen laskennasta.