Harakka ratkoo Brysselissä talvimerenkulun päästöongelmaa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) koetti hankkia tiistaina Brysselissä tukea Suomen talvimerenkululle, koska EU:n Fit for 55-ilmastopaketti uhkaa talvimerenkulkua ylimääräisillä päästövähennyskustannusten nousulla.

Suomen tavoite on, että talvimerenkulku ja Suomen erityisolot huomioidaan EU:n lainsäädännössä ja uudessa ilmastopaketissa.

LVM tiedotti Harakan matkasta 25.4.

Talvimerenkulun päästövähennyksistä Suomea uhkaa 20-50 miljoonan euron uusi vuotuinen kustannus vuodesta 2030 lähtien ja taakka nousisi 40-100 miljoonaa euroon vuosittain vuodesta 2040 lähtien.

Suonen Varustamoliitto ja elinkeinoelämän muut järjestöt ovat vaatineet talvimerenkulun kustannustaakan torjumista. Asia koskisi oikeastaan vain Suomea, koska jäävahvisteisiä aluksia ei ole Suomen ohella muilla kuin Ruotsissa käytössä.

Matkan aikana Harakka tapaa meriliikennettä koskevien ehdotusten kannalta merkittävässä asemassa olevia europarlamentaarikoita. Harakka tapaa ruotsalaiset europarlamentaarikot Jytte Gutelandin ja Emma Wiesnerin ja keskustelee myös omien europarlamentaarikoiden Elsi Kataisen, Miapetra Kumpula-Natrin, Silvia Modigin ja Mauri Pekkarisen kanssa. Ministeri on hiljattain tavannut liikennekomissaari Adina Văleanin etäkokouksessa.

EU:ssa valmistellaan laajaa 55-valmiuspakettia, joka vaikuttaa merkittävästi meriliikenteeseen. Lainsäädäntö vähentää päästöjä, mutta lisää samalla meriliikenteen kustannuksia EU-maissa.

Suomessa alukset jäävahvisteisia

Suomessa kustannukset ovat suuremmat kuin verrokkimaissa. Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa päästöoikeuksien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hinnat, joihin liittyy merkittävää epävarmuutta.

Suomen satamissa käynneistä 70 prosenttia tapahtuu voimakkaasti jäävahvistetuilla laivoilla. Ne kuluttavat myös avovedessä kulkiessaan enemmän polttoainetta kuin muut laivat. Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kuljetetaan laivoilla.

EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska tavoittelee neuvoston yleisnäkemystä asetuksesta meriliikenteen vaihtoehtoisista polttoaineista (FuelEU Maritime -ehdotus) ja merenkulun päästökaupasta kesäkuussa.

Parlamentti äänestää päästökaupasta tämänhetkisten tietojen mukaan heinäkuussa ja FuelEU Maritime -ehdotuksesta syyskuussa. Kun neuvoston ja parlamentin kannat ovat selvillä, voidaan käynnistää trilogineuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä.