Fintraffic: Pandemia näkyy yhä liikenteessä maalla, merellä ja ilmassa

Pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna pienimmät liikennemäärät ovat edelleen lentoliikenteessä, mutta myös tie-, meri ja rautatieliikenteessä on ollut tavanomaista hiljaisempaa vuoden toisella neljänneksellä (4-6/2021). Kasvua on kuitenkin näkyvissä muun muassa tieliikenteessä, rautateiden kauko- ja tavaraliikenteessä sekä ylilentävien lentojen määrissä.

Fintraffic tiedotti aiheesta 12.7.

”Pandemialla on ollut suuria vaikutuksia liikennealalle koko maailmassa, myös Suomessa. Pandemian seurauksena alan yritysten taloustilanne ja mahdollisuudet kehittää palveluita ovat heikentyneet. Jotta liikkumis- ja kuljetusketjut kehittyvät hyvin myös tulevina vuosina, alan digitalisaatioasteen nostaminen ja kyky hyödyntää dataa asiakaskokemuksen ja tehokkuuden parantamisessa sekä päästöjen vähentämisessä on keskeistä. Haluamme Fintrafficissa tehdä työtä koko liikennealan eteen, jotta se pääsisi uuteen kasvuun ja saisi reilusta datataloudesta entistä parempine palveluineen itselleen uuden kilpailuvaltin”, sanoo tiedotteessa Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Ylilennot Suomen ilmatilassa kasvussa

Lentoliikenne on vilkastunut varovaisesti kevään ja alkukesän aikana. Eniten on kasvanut Suomen yli lentävä liikenne, joka on tällä hetkellä jo noin puolet pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna. Kesäkuussa ylilentojen määrät ovat olleet pandemia-ajan korkeimmalla tasollaan. Suomen lentoasemille suuntautuvien lentojen määrät ovat myös hieman kasvaneet, mutta ovat edelleen noin 75 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin ennen pandemiaa.

”Ylilentojen vilkastuminen tarkoittaa sitä, että lentoliikenteen elpyminen Euroopassa on alkanut. Tästä kertoo myös se, että eri lentoyhtiöt ovat kertoneet uusista reittiavauksista loppuvuodelle Suomessa. Toistaiseksi lentoliikenne on toipunut monessa muussa maassa Suomea nopeammin. Onkin tärkeää, että Suomi kehittää omia terveysturvallisia maahantulokäytäntöjään samassa tahdissa muiden Euroopan maiden kanssa. Lentoliikenteen markkinat ovat pitkittyneen kriisin jälkeen uusjaossa. On kansallinen tehtävä huolehtia siitä, että suomalainen alan klusteri menestyy jatkossakin ja voi tarjota Suomelle kattavat lentoyhteydet”, toteaa Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.  

Fintraffic tarjoaa lennonvarmistuspalveluita niin lentoasemille kuin lentoyhtiöillekin, joiden lennot kulkevat Suomen ilmatilassa.

Tieliikenne piristynyt vuodentakaisesta

Liikennemäärät maanteillä ovat kasvaneet alkuvuonna vuodentakaiseen vastaavaan aikaan verrattuna. Kasvua on ollut tammi-kesäkuussa 2,5 prosenttia edellisvuodesta, jolloin liikenne oli normaalitasolla maaliskuussa 2020 alkaneeseen pandemia-aikaan saakka. Erityisen voimakas kasvu nähtiin tämän vuoden huhtikuussa, jolloin liikennettä (kevyet ajoneuvot) oli peräti 35 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin samana ajankohtana. Raskaiden ajoneuvojen osalta muutokset ovat olleet maltillisempia.

Kasvusta huolimatta liikenne on yhä vähäisempää kuin ennen pandemia-aikaa vuonna 2019, jolloin liikennettä huhti-kesäkuussa oli noin 5-10 prosenttia tämänvuotista enemmän.

”Ennen pandemiaa tieliikenteen määrät ovat vuosittain kasvaneet Suomessa keskimäärin noin 2 prosentin vuositahtia. On mahdollista, että pandemia muuttaa suomalaisten liikkumista pysyvästi muun muassa etätöiden ja verkkokaupan kasvun takia”, toteaa Fintrafficin tieliikenteenohjauksen toimitusjohtaja Aapo Anderson.

Tieliikenteen maakuntakohtaiset kokonaisliikennemäärät on kerätty Fintrafficin tieliikenteenohjauksen automaattisista mittauspisteistä (LAM-pisteet). 

Tavarakuljetukset rautateillä kasvussa

Rautatieliikenteen merkitys tavarakuljetuksissa kasvaa. Tavarajunien määrät ovat ohittaneet vuoden toisella neljänneksellä sekä vuoden 2020 että 2019 tason.

Henkilöliikenteessä pandemian vaikutukset näkyvät vielä selvästi, kun junamatkustajien määrät ovat selvästi tavanomaista pienempiä. Kaukojunien määrät huhti-kesäkuussa olivat kuitenkin lähes 10 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2020 vastaavana ajankohtana.

”Matkustajaliikenteen määrät kärsivät edelleen koronapandemiasta ja liikkuminen ei ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Tavaraliikenne rautateillä on puolestaan kasvussa. Rataverkolla on alkuvuodesta lähtien tehty merkittäviä kehitys- ja perusparannushankkeita, ja ne jatkuvat vilkkaana myös koko kesäkauden. Ratatöillä on vaikutusta junien täsmällisyyteen”, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää.

Meriliikenteen kuljetukset elinehto Suomelle

Meriliikenteen merkitys Suomelle on iso, sillä suurin osa ulkomaankaupasta kulkee laivoilla. Rahtiliikenteen määrissä ei olekaan tapahtunut isoja muutoksia pandemian seurauksena, vaan kuljetukset ovat toimineet hyvin ja turvanneet poikkeusoloissa Suomen huoltovarmuutta ja yhteiskunnan toimivuuden.

Matkustajaliikenteen matkustajamäärät näkyvät kuitenkin edelleen laivaliikenteen kokonaismäärissä. Matkustajaliikenne on viime aikoina alkanut piristyä, kun laivayhtiöt ovat avanneet uudelleen matkustajaliikenteen reittejä. Toistaiseksi Suomenlahdelta ovat käytännössä poissa kansainväliset risteilijäalukset.