EU:n infrabudjetti paisuu 40 prosenttia
Ympäristöystävälliset liikennemuodot vahvemmin etusijalla hankerahoituksessa.
11.06.2018
Teksti Heli Satuli kuvat EU-komission kuvapalvelu
EU-komissio haluaa lisätä Euroopan laajuisia infrastruktuuri-investointeja seuraavalla, vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella. EU-komissio esittää, että inframäärärahapotti kasvatetaan 42,3 miljardiin euroon. Summa on 40 prosenttia suurempi kuin meneillään olevalla rahoituskaudella.
Liikenteen alalle esitetään 30,6 miljardia, energiahankkeisiin 8,7 miljardia ja digitaalisuuteen 3 miljardia euroa.
Suomalaishankkeisiin luvassa lisärahoitusta
EU-komissio ehdottaa Suomen pääradan mukaan ottamista EU:n liikenneverkon TEN-T ydinkäytäviin. Laajennus tarkoittaa Helsinki–Tornio–Haaparanta–Tukholma + Narvik -kokonaisuuden rakentamista ja komission tuore päätös mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen näihin pääradan investointeihin.
Uudella rahoituskaudella 60 prosenttia Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla edistetään ilmastotavoitteita. Komission ehdotuksella pyritään sovittamaan liikenne-, energia- ja digitaaliala paremmin toisiinsa, jotta nopeutetaan EU:n talouden digitalisaatiota ja irtautumista hiilestä.
"Uusi Verkkojen Eurooppa -väline luo vieläkin suurempia yhteisvaikutuksia liikenne, energia- ja digitaalialan välille. Suuremmat määrärahat auttavat Eurooppaa pysymään eturintamassa älykkäiden verkkojen ja energian varastoinnin kaltaisissa innovatiivisissa hankkeissa”, kuvaili energiaunionista vastaava Maroš Šefčovič Brysselissä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Liikenteestä vastaavan komissaari Violeta Bulc muistutti, että liikenne on ala, jolla EU:n tuomat edut ovat konkreettisia.
"Haluamme eurooppalaisten liikkuvan maailman moderneimmassa, turvallisimmassa, puhtaimmassa ja kattavimmassa liikenneverkossa", Bulc totesi.
Sopu uudesta budjetista saatava nopeasti
EU-komissio painottaa, että uudesta talousarviosta on tärkeä päästä yhteisymmärrykseen nopeasti, jotta voidaan varmistaa, että hankkeet pääsevät käyntiin ajoissa. Viivästykset haittaisivat merkittävästi meneillään olevia suuria infrastruktuurihankkeita. Esimerkiksi Rail Baltica -hankkeessa keskeiset hankintamenettelyt on käynnistettävä rakennustöitä varten vuonna 2021.
EU-komission infrabudjetin osat:
1. Liikenne: turvallinen, puhdas ja verkotettu liikkuvuus
Verkkojen Eurooppa -väline tukee älykästä, kestävää, kattavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta. Etusijalle asetetaan ympäristöystävälliset liikennemuodot (kuten raideliikenne) ja kehitetään latauspisteitä vaihtoehtoisille polttoaineille.
2. Energia: kohtuuhintaista, turvallista ja kestävää energiaa
Energia-alalla uusi Verkkojen Eurooppa -väline mahdollistaa aidon energiaunionin luomisen ja tukee siirtymistä puhtaaseen energiantuotantoon.
3. Digitaalisuus: suuren kapasiteetin laajakaistaverkko kaikille
Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan huipputason digitaalista infrastruktuuria, jolla luodaan perusta toimiville digitaalisille sisämarkkinoille.
