EU uudistaa laivojen jätehuoltodirektiiviä

EU on kesäkuussa päivittänyt alusten jätteiden toimittamista satamiin koskevaa direktiiviään. Jätteiden käsittelyä ja vastaanottoa satamissa halutaan tehostaa. Se vähentäisi merten roskaantumista ja etenkin muovin päätymistä meriin.

Vaikka kansainvälinen päästöjä koskeva sääntely on kehittynyt, jätteitä lasketaan edelleen mereen. Syitä siihen on monia. EU:n satamissa ei ole ollut saatavilla riittäviä vastaanottolaitteita, valvonta on ollut riittämätöntä eikä jätteiden maihin tuomiselle ole ollut kannustimia.

LVM tiedotti asiasta 12.11.

EU:n laivojen jätehuoltodirektiivin mukaan satamissa on oltava laitteistoa jätteiden vastaanottamista varten ja että alukset myös toimittavat jätteet satamiin. 

Sen lisäksi uudistetaan jätteiden maksujärjestelmää, jotta jätteet toimitettaisiin satamaan säännöllisesti. Alusten tarkastamista myös aiotaan lisätä ja vähintään 15 prosenttia aluksista joutuu jatkossa tarkastusten kohteeksi. 

Direktiivi yhdenmukaistaa EU-lainsäädäntöä kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n meren pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen kanssa. Käsitteitä kuten jätteiden ennakkoilmoitukset, jätteiden toimittaminen vastaanottolaitteisiin ja laitteiden riittävyys selkeytetään. Lisäksi säännöllisessä liikenteessä oleville aluksille myönnettäviä vapautuksia koskevaa sääntelyä yhdenmukaistetaan. Aluksilta peräisin olevan jätteen määritelmä kattaa jatkossa myös MARPOL-yleissopimuksen mukaiset uudet jätelajit, erityisesti pakokaasujen puhdistusjärjestelmien jäämät.

Muutoksia jätemaksuihin

EU:ssa otetaan käyttöön maksu, joka antaa aluksille oikeuden toimittaa kaiken aluksella olevan kiinteän jätteen satamaan riippumatta siitä, paljonko alus jättää jätettä satamaan. Suomessa ja muissa Itämeren maissa tällainen maksujärjestelmä on jo käytössä. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (Helsinki Commission, HELCOM) suositukseen perustuva maksujärjestelmä kattaa Suomessa kiinteän jätteen lisäksi öljypitoiset jätteet ja käymäläjätevedet.

Myös kalastus- ja huvialukset sekä huviveneet kuuluvat direktiivissä määriteltyyn maksujärjestelmään. Satamamaksun on katettava jatkossa myös näiltä aluksilta peräisin olevan jätteen vastaanottaminen määrästä riippumatta. Maksujärjestelmä kattaa myös kalastuksen aikana verkkoihin kertyvän jätteen. Lisäksi direktiivin mukaisesti yli 45 metrin pituisten kalastus- ja huvialusten on tehtävä jätteiden ennakkoilmoitukset.

Satamissa on jatkossa järjestettävä erilliskeräys aluksilta peräisin oleville eri jätelajeille. Esimerkiksi kiinteä jäte erotellaan aluksilla kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Erilliskeräyksellä voidaan varmistaa, että jäte päätyy kierrätykseen tai uudelleen käyttöön. Jatkossa satamien on myönnettävä alennuksia jätemaksuista aluksille, jotka huolehtivat jätteistään ympäristöystävällisellä tavalla.

Lisää valvontaa

Myös valvontaa lisätään. Jatkossa tarkastetaan vähintään 15 prosenttia kaikista satamissa vuosittain käyvistä aluksista. Valvonta kohdistetaan aluksiin riskien perusteella.

Nyt selvitetään myös mahdollisuutta laajentaa hallinnollisten sanktioiden käyttöönottoa, kun alukset rikkovat päästövaatimuksia muun muassa rikkipäästöjen osalta. Lisäksi tarkoituksena on tehdä alusten kierrätystä koskevan Hongkongin kansainvälisen yleissopimuksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset.