Autonominen liikenne lähestyy hitaasti mutta varmasti

Itsestään ajavien autojen ajaminen tiellä suuressa mittakaavassa on vain ajan kysymys. Aikaa autonomisen liikenteen läpimurtoon tarvitaan kuitenkin vielä paljon, Liikennevakuutuskeskuksessa kansainvälisiä korvausasioita kehittävä johtaja Janne Jumppanen näkee.

"Kun vielä joitakin vuosia sitten mentiin hype-käyrällä lujaa ylös ja ajateltiin, että yleisillä teillä tapahtuva autonominen liikenne on nurkan takana, on keskustelu hiljentynyt. Itse asiassa autonomisen liikenteen sijaan on alettu puhua automatisoidusta liikenteestä", Jumppanen sanoo.

Aluksi sensorien, ohjelmistojen ja tekoälyn kehitys ja kyky havainnoida ympäristöä näytti lupaavalta. Eläväisen ja yllättävän reaalimaailman sekä vaikeiden sääolosuhteiden yhdistelmä on kuitenkin osoittautunut koneille vaikeaksi havainnoida. Vie aikaa, ennen kuin auto osaa itse ajaa lumipyryssä tai räntäsateessa.

"Auton ei voida antaa ajaa muun liikenteen seassa itse, ennen kuin sen turvallisuus voidaan taata sataprosenttisesti", Jumppanen kiteyttää.

Lopulta itse ajavat autot kuitenkin lyövät läpi, älykkään liikenteen yhteistyöfoorumi ITS Finland ry:n toiminnanjohtaja Marko Forsblom sanoo. Ensin vakituisia ja ennakoitavia reittejä kulkevassa liityntäliikenteessä, sitten ehkä takseissa. Suurin motivaattori on raaka eli raha.

"Esimerkiksi taksissa kuljettajan osuus taksiyrittäjän kokonaiskustannuksista on noin 70 prosenttia. Kun taksi ajaa itse, ei tarvitse maksaa palkkaa, eikä huolehtia lepotauoista. Siksi esimerkiksi kyytiyhtiö Uber on panostanut autonomisen liikenteen kehittämiseen niin paljon rahaa", Forsblom sanoo.

Kaiken tietävä auto vai verkottunut liikenne?

Autonominen liikenne on lähempänä kuin huomaamme. Uudehkoissa autoissa moni arkinen lisävaruste on askel kohti autonomista ajoa: navigaattori tietää, minne auto menee, kaistavahti pitää sen tiellä ja mukautuva vakionopeussäädin auton liikennevirran mukana.

"Autonominen liikenne syntyy lopulta askel askeleelta", Forsblom huomauttaa.

Toteutustavasta on kaksi eri näkemystä. Niistä ensimmäistä edustaa sähköautovalmistaja Teslan ajattelu. Siinä auto havainnoi ympäristöään itse niin hyvin, että se voi tehdä ajamiseen liittyvät päätökset itse ja kulkea itse missä vain. Toisessa mallissa yhteiskunta ja tieliikenneinfra tukevat liikennettä, ja autot keskustelevat herkeämättä toistensa ja liikennejärjestelmän kanssa.

Tällä hetkellä Teslan uskottavuuteen kolhun ovat tuoneet autopilotin aiheuttamat onnettomuudet, joista pahimmassa Yhdysvalloissa menehtyi huhtikuussa kaksi miestä autopilotilla ajaneen auton törmättyä puuhun. Suurempi syy kommunikoivan mallin puolesta on kuitenkin se, että etenkin kaupungeissa liikenteen pitää muuttua ympäristö- ja tilasyistä nykyistä älykkäämmäksi.      

"Jotta auto kykenee saamaan reaaliaikaista tietoa liikennevaloista, ruuhkista tai onnettomuuksista, tarvitaan nyt rakennettavien 5G:n tapaisia luotettavia, viiveettömiä tietoliikenneverkkoja", Forsblom näkee.

Robotti vaihtuu portilla kuljettajaan

Eniten autonomisesta liikenteestä olisikin hyötyä juuri kaupungeissa. Autonomisille busseille ja tilauksesta itse saapuville takseille olisi eniten kysyntää siellä, missä väkeä on tiheästi. Kun yhteisomisteinen auto osaisi saapua itse ovelle, voitaisiin auton omistamisesta luopua.

Voi kuitenkin olla, että kaupungeissa autonominen liikenne yleistyy viimeisenä.

"Ympäristö on vaihteleva ja täynnä yllätyksiä. Auton on vaikea tietää, onko lähestyvät esine ilmassa leijuva sanomalehti vai ihminen", LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri sanoo.

"Voi olla, että ensimmäisenä autonominen liikenne yleistyy kaupunkien välisessä liikenteessä maanteillä, jossa ympäristö on selkeämpää", Forsblom miettii.

Esimerkiksi asuntomessualueilla autonomiset pikkubussit ovat toimineet ongelmitta. Forsblom uskookin, että ensimmäiseksi laajamittaista itse-
ajavaa liikennettä nähdään juuri rajatuissa ympäristöissä. Hyvä kohde voisi olla esimerkiksi lentoasema, missä bussi voisi kulkea parkkialueelta terminaalille.

"Raskas liikenne voisi toimia autonomisesti hyvin myös rajatulla satama-alueella, jossa ympäröivä infra voidaan suunnitella sitä tukevaksi. Myös suuressa logistiikkakeskuksessa vetoautot voisivat ajaa itse ja antaa peräkärryt kuljettajien ajettaviksi maantieosuuksille", Forsblom visioi.

Autonominen jonoajo tehostaisi kuljetuksia

Myös kuljetusyritykset voisivat hyötyä itsenäisesti ajavista autoista. Eivät kuitenkaan samalla tavalla kuin taksiyritykset, sillä jo pelkästään ajoneuvojen suuren hankintahinnan vuoksi työvoiman suhteelliset kustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin taksissa.

"Raskaassa liikenteessä kuljettajaa tarvitaan myös siksi, että kuljetuksissa hänelle kuuluu useimmiten ajamisen lisäksi paljon muitakin töitä, kuten lastin purkamista", Forsblom huomauttaa.

Taloudellista hyötyä autonomia voisi kuitenkin kuljetusalalle tuoda. Forsblom nostaa esimerkiksi ajon letkassa, jota jo nytkin tehdään manuaalisesti ilmanvastuksen pienentämiseksi ja polttoaineen säästämiseksi.

"Jos autot olisivat yhteydessä toisiinsa, riittäisi, kun ensimmäisen kuljettaja ajaisi, ja seuraavien kuljettajat voisivat levätä ajon aikana. Vuorottelemalla vetovastuussa olevaa kuljettajaa voitaisiin kasvattaa tehokasta ajoaikaa ja kalliin yhdistelmän käyttöastetta. Tämä luonnollisesti vaatisi myös muutoksia ajoaikoja koskevaan lainsäädäntöön", Forsblom sanoo.