Autoalalta tiekartta päästövähennyksiin

Liikenteen päästöt on tavoitteena puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon nähden. Tavoitteena on, että tulevien vuosikymmenten aikana liikenne olisi kokonaan hiilineutraalia.

Myös liikenne- ja kuljetusalan toimijat ovat laatineet oman näkemyksensä päästövähennystoimenpiteistä. Tiekartta on liikenne- ja kuljetusalan elinkeinojärjestöjen keskustelunavaus toimenpiteistä, joilla on mahdollista saavuttaa vähennystavoitteet turvaten samalla Suomen kilpailukyky. 

Autoala luovutti tiekarttansa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 26.5. Autoalan Tiedotuskeskus julkisti samalla tiedotteen asiasta.

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä saisi olla vuonna 2030 enintään 5,9 miljoonaa tonnia. Nykykehityksen perusteella tieliikenteen päästöjen määrä olisi vuonna 2030 noin 7,4 milj. tonnia, joten tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia noin 1,4 milj. tonnin verran. Vuoden 2045 lisätoimien tarve on noin 3,6 milj. tonnia. Nykykehitystä kuvaava ennuste päästöjen tulevasta kehityksestä sisältää jo monia tällä vuosikymmenellä toteutettavia päästöjä vähentäviä toimia – muun muassa kasvavan biojakeluvelvoitteen.

Liikenteen verotusta uudistettava

Liikenteen verotuksen rakennetta tulisi uudistaa autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi. Tämä tapahtuisi siirtämällä verotuksen painopiste pitkän siirtymäajan kuluessa auton hankinnasta sen käyttöön.

Autokannan kierron nopeuttaminen on yksi tärkeimmistä päästövähennystoimista erityisesti tulevina vuosikymmeninä, kun uusien autojen hiilidioksidipäästöt alenevat huomattavasti valmistajille asetettujen päästötavoitteiden vaikutuksesta. Kehitys on ilman verouudistuksia hidasta, sillä autokannan kiertoaika on nykyisin yli 20 vuotta.

Kilometrivero olisi malli

Kilometriveroon siirtyminen on ajankohtaista 2030-luvulla, jolloin liikenteen nykyinen veropohja murenee sähköautojen ja biopolttoaineiden osuuden kasvaessa. Kilometriveron käyttöönotossa muiden verojen tasoa tulisi alentaa, jotta verorasitus ei kasvaisi. 

Toisin kuin alueelliset ruuhkamaksut, kilometrivero antaa mahdollisuuden sovittaa liikenteen kokonaisverotaso maltilliseksi. Alueellisten ruuhkamaksujen tavoitteena on kerätä resursseja liikenneinvestointeihin ja niiden vaikutus liikenteen päästöihin jää vaatimattomaksi.

Polttoaineverotuksen kiristäminen on yleisimpiä liikenteen päästöjen vähentämiseen esitettyjä toimenpiteitä. Polttoainevero ei yksittäisenä toimenpiteenä ole tehokas keino päästöjen vähentämiseen. Tieliikenne on luonteeltaan lähellä välttämättömyyshyödykettä ja liikennepolttoaineiden kysynnän jousto on pieni, joten verokorotukset eivät merkittävästi vähennä liikennettä. Polttoaineveron merkittävä korotus edellyttäisi veronkorotusten kompensointia ammattiliikenteelle, jotta kuljetuskustannukset eivät merkittävästi kasvaisi ja kotimainen kilpailukyky heikentyisi.

Hankintakannustin ja latausinfratuki

Autokannan kiertoa nopeutettaisiin hankintakannusteilla ja romutuspalkkioilla. Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen lisäisi niiden osuutta työsuhdeautoista. Toistuvat romutuspalkkiokampanjat nopeuttavat autokannan uusiutumista vanhojen autojen korvautuessa uusilla. Myös sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen yleistymistä voitaisiin vauhdittaa hankintatuella. 

Tiekartta ehdottaa autokannan sähköistymisen tueksi latausinfratukea, joka kohdennettaisiin nykyisen taloyhtiöille suunnatun tuen lisäksi työpaikkakiinteistöjen latausinfran kehittämiseen ja pientalojen latauspaikkojen rakentamiseen.

Pidemmät ajoneuvoyhdistelmät

Vuoden 2019 alusta asti entistä pidempien ns. HCT-ajoneuvoyhdistelmien käyttö on mahdollistanut aiempaa korkeammat kuormitusasteet erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa. Suurempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö mahdollistaa saman kuljetuskapasiteetin pienemmällä ajoneuvojen määrällä, mikä vähentää päästöjä ja kuljetuskustannuksia.

Pidempien ajoneuvoyhdistelmien osuuden lisääminen ja nykyisin sallittujen suurimpien massojen käyttäminen edellyttää investointeja tieverkkoon. Pullonkaulana ovat erityisesti ongelmalliset liittymäalueet. Nykyisen lainsäädännön sallimilla pitkillä ja painavilla yhdistelmillä ei ole nykyisin mahdollista liikennöidä koko tieverkolla.

Joukkoliikenteen kasvupotentiaali 

Joukkoliikenteen kasvunäkymät ovat suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla hyvät. Myös kaukoliikenteen matkustajamäärä voi kasvaa hieman yli kolmanneksen vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkiseutujen ulkopuolella järjestämistavan hajanaisuus vaikeuttaa joukkoliikenteen kehittämistä, ja valtion ja kuntien välinen tehtävänjako on ongelmallinen. Joukkoliikenteen edistäminen edellyttää pitkäjänteisiä kehittämistoimia. Raideliikenteen kehittäminen ja linja-autokannan käyttövoimamuutokset taas aiempaa enemmän rahoitusta.

Vihreän elvytyksen ohjelma

Tiekartta osoittaa, että päästöjen vähentämiseen on paljon muitakin keinoja kuin verojen ja maksujen korotukset. Koska tavoitteet ovat kunnianhimoisia, toimenpiteiden toteuttaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Suurin osa ehdotetuista toimenpiteistä soveltuisi aloittavaksi jo tällä hallituskaudella osana vihreän elvytyksen ohjelmaa. Veromuutokset, hankintatuet, romutuspalkkio ja latausinfratuet sekä väyläinvestointien ja kunnossapidon määrärahojen pysyvä nostaminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla on päästövähennysten lisäksi taloutta elvyttäviä vaikutuksia.