Akku, vety ja ammoniakki tehokkaimmat tavat saada meriliikenne hiilivapaaksi

Siirtyminen akku-, vety- tai ammoniakkilaivoihin tekisi eurooppalaisista aluksista hiilivapaita ja vaatisi muihin teknologioihin verrattuna vain puolet uusiutuvan sähkön määrästä. Näin väittää Transport & Environment -järjestön julkaisema "Roadmap to Decarbonising European Shipping" -raportti.

EU-komissio julkistaa marraskuun lopussa vuoteen 2050 ulottuvan uuden suunnitelman, kuinka Eurooppa saadaan muutettua hiilivapaaksi. Suunnitelmassa on määrä linjata myös, kuinka fossiilisten polttoaineiden käyttö voidaan lopettaa meriliikenteessä.

Uusiutuvaa sähköä tarvitaan 25% lisää

Meriliikenne olisi Transport & Environmentin raportin mukaan akkukäyttöiset alukset tarjoavat tehokkaimman ja välittömimmän ratkaisun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen lyhyillä matkoilla EU-alueen sisällä. Pidemmät merimatkat vaativat nestemäistä vetyä ja nestemäistä ammoniakkia, jotka tuotetaan nollapäästöisellä sähköllä.

Jos kaikki EU:n satamiin rekisteröidyt alukset käyttäisivät näitä kolmea polttoainetta, uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä tarvittaisiin noin 25 prosenttia enemmän verrattuna koko sähköntuotannon määrään tänään. Tämä on huomattava määrä. Mutta muut vaihtoehtoiset polttoaineratkaisut vaatisivat vielä puolet enemmän. Vähemmän tehokkaita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi synteettinen metaani tai synteettinen diesel.

Merilogistiikka vastaa kolmesta prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Jos se olisi maa, se olisi kuudenneksi suurin päästäjä Japanin jälkeen. EU-maiden merenkulun osuus päästöistä on noin viidennes. YK:n Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on juuri päättänyt vähentää meriliikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

"Tarvitsemme päätöksiä kansainvälisellä tasolla ja käytännön toimia Euroopassa, kuten investointeja rannikoiden latauspisteisiin sekä vedyn tarvitsemaan tuotanto- ja bunkrausinfrastruktuuriin", T&E: n toimitusjohtaja Faig Abbasov sanoi järjestön tiedotteessa.

Ensimmäisenä pitäisi tarttua pieniin, lyhyitä matkoja Euroopassa tekeviin aluksiin. Niiden siirtyminen käyttämään akkuja ja vetyjä olisi helpompaa, koska niiden tarvitseman uusiutuvan energian määrä on hallittavissa.

Abbasovin mukaan LNG-investoinneissa ei sen sijaan ole järkeä. Ne lukitsisivat EU-maat käyttämään LNG:tä, mikä ei tarjoa polkua hiilivapauteen ja on joissakin tapauksissa jopa huonompi vaihtoehto kuin muut fossiiliset polttoaineet.

"Meidän on vältettävä tuhlaamasta paljon aikaa ja rahaa ratkaisuihin, jotka eivät kykene pitkällä aikavälillä tarjoamaan ratkaisua merenkulun hiilivapauteen".