Suomen YK-myynti nappikauppaa - Tanska myy vuosittain miljardilla

Suomalaisyritykset myivät YK:lle vuonna 2023 palveluitaan 5,4 miljoonalla dollarilla ja tuotteitaan 3,8 miljoonalla dollarilla. Samanaikaisesti Tanska myi niitä yli miljardilla dollarilla ja on myynyt jo vuosia.

Suomessa ei olla hyödynnetty YK:ta tärkeänä kauppakumppanina. Myyntimme YK:lle ei valitettavasti ole yltänyt Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasolle”, sanoo Business Finlandin YK-hankintojen asiantuntija Marjukka Holopainen-Rainio BF:n verkkosivulle kirjoittamassaan kolumnissa.

Suomen piskuisen YK-myynnin kolme suurinta kategoriaa olivat lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet, hallinto- ja johtamispalvelut sekä maatalous-, kalastus- ja metsätalouspalvelut. 

Holopainen-Rainion mukaan esimerkiksi Tanska on myynyt jo usean vuoden ajan yli miljardilla dollarilla, ja sijoittunut YK:lle kymmenen parhaiten myyvän maan joukkoon. Tanskassa, Kööpenhamina on yksi YK:n hankintakeskuksista maailmalla. Suomessa yhdelläkään kaupungilla ei ole vastaavaa statusta.

Tanskassa on iso hankintaorganisaatio

Kööpenhaminassa on 10 YK:n hankintoja hoitavaa organisaatiota. Siellä on myös maailman suurin humanitaaristen tarvikkeiden varasto, UNICEF Global Supply and Logistics Hub.

Suomi tuplasi myyntinsä YK:lle 15 miljoonaan dollariin koronan aikaan muiden Pohjoismaiden yltäessä jopa satoihin miljooniin dollareihin. Holopainen-Rainio haastaa sekä yrityksiä että valtionhallintoa miettimään voisiko YK olla meillekin strategisesti tärkeä kumppani, johon satsata resursseja. Esimerkiksi Suomeen voitaisiin hyvinkin rakentaa yksi YK:n hankintakeskus.

YK on maailman suurimpia tavaroiden ja palveluiden ostajia ja se tekee hankintoja vuosittain 25–30 miljardilla dollarilla. YK:n vuoden 2023 keskeiset hankintasektorit olivat:

• terveys: 4,8 miljardia dollaria
• rakentaminen, tekniikka ja tiede: 3,5 miljardia dollaria
• elintarvikkeet ja maatalous: 2,7 miljardia dollaria.

YK:lla on hurjasti organisaatioita 

YK koostuu noin sadasta erilaisesta organisaatiosta, virastosta, ohjelmasta ja rahastosta, joilla on oma hankintatapansa. Kolme suurinta hankkijaa vuonna 2023 olivat UNICEF (Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto): 5,2 miljardia dollaria, WFP (Maailman ruokaohjelma): 4,5 miljardia dollaria ja YK:n sihteeristö (YK:n hallinnollinen elin): 2,9 miljardia dollaria.

Kylmälaitevalmistaja Porkka on myynyt YK:lle jo pitkään.

”Toimitamme YK-järjestöille lämpötilasäädeltyjen rokotteiden säilytykseen suunniteltuja kylmä- ja pakastevarastoja. Järjestöt arvostavat erityisesti yritysten vastuullisuutta sekä kykyä toimittaa kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Kaupankäynti järjestöjen kanssa on pitkäjänteistä mutta palkitsevaa, vaikka kova kansainvälinen kilpailu onkin aina läsnä”, sanoo myyntijohtaja Petri Hiilloste.

Luotisuojaliivivalmistaja Sioen Ballistics Oy on toimittanut YK:n organisaatioille suojavarusteita jo vuosia.

”YK:n työntekijät toimivat usein kriisialueilla vaarallisissakin tehtävissä. Sioen Ballisticsin ballistiset liivit varmistavat turvallisemman työskentelyn. YK:n kanssa toimiminen on merkityksellistä kriisialueiden heikossa asemassa olevien auttamista”, sanoo toimitusjohtaja Mikko Häikiö.

YK on hankkinut suomalaisilta yrityksiltä esimerkiksi logistisia palveluita kuten lentoja, erilaisia pakkaustuotteita ja konsulttipalveluita.

Portaaliin on pakko mennä

Tarjouskilpailut löytyvät YK:n omasta portaalista eli United Nations Global Marketplacesta (UNGM).

Suomalaisten yritysten kiinnostus YK:n hankintoihin on kasvanut merkittävästi, mikä näkyy rekisteröitymisissä hankintaportaaliin. Business Finland on yritysten tukena hankintakuvioiden ymmärtämisessä.

Vuosina 2015–2020 YK:n hankintaportaalissa oli alle 400 suomalaista yritystä rekisteröityneenä, mutta vuonna 2023 luku on noussut jo lähes 700:aan. Suurin osa rekisteröityneistä suomalaisyrityksistä on pieniä ja keskisuuria. Luvussa ovat mukana myös erilaiset tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijaorganisaatiot.