Hankintalaki sai murskakritiikkiä – ministeriöt ja kunnat vastustavat

Hankintalain uudistusta valmisteleva työryhmä asetettiin työ- ja elinkeinoministeriössä helmikuussa 2024 pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmä luovutti esitysluonnoksensa tammikuussa 2025, ja lausuntokierros käynnistettiin sen pohjalta. Uudistuksen tavoitteena on hallituksen mukaan tehostaa julkisia hankintoja, lisätä markkinaehtoisuutta ja parantaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa tarjouskilpailuissa.

Lausuntokierros päättyi 11.3.2025. Lausuntopalvelu.fi-sivustolle kertyi määräaikaan mennessä 607 lausuntoa, mikä tekee lakihankkeesta kuluvan vaalikauden eniten kommentoidun. Vain NATO-jäsenyys, koronapandemiaan liittyvät säädökset ja digitaalinen henkilöllisyys ovat keränneet enemmän lausuntoja palvelun historiassa.

Julkishallinnon palvelukumppanit Kustos ry tiedotti aiheesta 13.3.2025.

Tiedotteen mukaan erityistä kritiikkiä on herättänyt ehdotettu vaatimus, jonka mukaan julkisten hankintayksiköiden – kuten kuntien ja hyvinvointialueiden – omistamien sidosyksiköiden minimiosuus nousisi kymmeneen prosenttiin. Lausunnonantajista 78 prosenttia vastusti tätä rajaa. Vastustajien joukossa ovat useat ministeriöt, kuten valtioneuvoston kanslia (VNK), valtiovarainministeriö (VM), puolustusministeriö (PLM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM) sekä ympäristöministeriö (YM).

Keskeiset huolenaiheet: kustannukset, vaikutusarvio ja perustuslainmukaisuus

Lausunnonantajat esittävät useita syitä lakiehdotuksen vastustukselle. Yleisimmät argumentit koskevat:

• Kustannuksia: Valtiovarainministeriö varoittaa lakiehdotuksen tuovan merkittäviä lisäkustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille.
• Vaikutusarvion puutteita: Useat tahot kritisoivat, ettei esityksessä ole kattavaa arviota sen vaikutuksista markkinoihin, palveluiden laatuun ja saatavuuteen.
• Perustuslainmukaisuutta: Lausunnoissa on nostettu esiin huoli siitä, että lakiehdotus saattaa rajoittaa julkisyhteisöjen mahdollisuuksia järjestää palveluitaan tehokkaasti.
• Jätehuolto ja kriittiset palvelut: Ympäristöministeriö on varoittanut lakiesityksen voivan vaarantaa jätehuollon toimivuuden, kun taas maa- ja metsätalousministeriö on huolissaan ruokahuollosta ja huoltovarmuudesta.

Myös liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) on varoittanut lakiesityksen kyberturvavaikutuksista, sillä monet inhouse-yhtiöt vastaavat kuntien ja hyvinvointialueiden ICT-infrastruktuurista.

Sosiaali- ja terveysministeriö nostaa esiin huolen siitä, että lakiesitys ei huomioi riittäviä siirtymäaikoja. Lausunnossaan ministeriö toteaa:

"Hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä voitiin nähdä, että muutokset kyseisissä palveluissa vaativat paljon aikaa ja rahaa. Ajatus, että nämä sidosyksiköt voitaisiin lain edellyttämässä ajassa järjestellä uudelleen, on paitsi epärealistinen myös asiakkaiden turvallisuuden näkökulmasta vaarallinen."

Seuraavat askeleet

Hankintalain uudistuksen käsittely jatkuu, ja laajasta vastustuksesta huolimatta hallitus pyrkii viemään hanketta eteenpäin. On kuitenkin selvää, että lakiuudistuksen jatkokäsittelyssä joudutaan ottamaan huomioon laaja kritiikki, erityisesti sen vaikutukset julkisten palveluiden tuotantoon ja hankintayksiköiden toimintaan.