HUS on yksi Suomen suurimpia julkisia hankintayksiköitä.
Timo Martelius hoitaa HUSin hankintaa edustuskuntoon
Kilpailutusten määrää on kasvatettu ja hankintojen läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta parannettu.
20.12.2022
Teksti Esko Lukkari
"Pakko on paras konsultti”, sanoo HUS-kuntayhtymän hankintajohtaja Timo Martelius ja tarkoittaa HUSin hankintatoimen organisoinnissa ja menettelytavoissa viime vuosina tehtyä isoa remonttia.
Martelius on johtanut Suomen ylivoimaisesti suurimman sairaanhoitopiirin operatiivista hankintatointa vuoden 2019 helmikuusta lähtien. Hänen työnsä on ollut koko ajan tarkan julkisen luupin alla.
Kun Marteliukselta kysyy, miten HUSin hankintatoimen saama mainehaitta on näkynyt arkityössä, vastaa hän, että asiakasrajapinnassa ei juuri mitenkään, mutta sitäkin enemmän asiaa on käsitelty julkisuudessa.
HUSin hankintatoimen sisäisessä tarkastuksessa paljastui muutama kuukausi Marteliuksen aloituksen jälkeen useiden vuosien ajalta satoja kynnysarvon ylittäviä ja yhteensä kymmenien miljoonien eurojen arvoisia hankintoja, joita ei oltu lainkaan kilpailutettu. Nyttemmin lähes kaikki epäselvät hankinnat on saatu kilpailutettua tai tarjouspyynnöt julkaistua. Epäselvyyksiä koskevat poliisitutkimukset jatkuvat edelleen.
Ensimmäisen ison korjausliikkeen HUS teki hankintatoimensa tervehdyttämiseksi jo vuonna 2019. Silloin toimitusjohtajaksi talon ulkopuolelta tullut Juha Tuominen purki hajautetun hankintatoimen mallin ja HUS siirtyi keskitetympään järjestelmään. Tuominen alkoi samalla tuulettaa HUSin johtamiskulttuuria.
HUS on sittemmin puhdistanut vyyhtiä muun muassa siirtämällä vuonna 2021 Hankinnat-yksikkönsä, eli Marteliuksen johtaman 70 hengen yksikön, pois HUS Logistiikan alta. Hankinnat-yksikkö toimii nyt HUSin johtoryhmässä istuvan johtaja
Leena Koposen alalla.
”Elettiin vanhoissa käytännöissä”
Marteliuksen mukaan HUSin hankinnoissa oli eletty pitkään vanhojen käytäntöjen ja pitkien asiakassuhteiden vuoksi epäjohdonmukaisissa menettelytavoissa.
”Nyt hankintatoimi on lähempänä yhtymän johtoa ja paremmin koordinoitua. Sen merkityskin ymmärretään paremmin, koska yli miljardin euron vuotuiset hankinnat ovat puolet koko yhtymän budjetista”, hän sanoo.
Kilpailutuksia on hänen mukaansa lisätty roimasti HUSin hankinnoissa. Näin hankintoihin on saatu lisää läpinäkyvyyttä ja myös hankintojen kustannustehokkuus on parantunut.
Hankinnat on vuoden 2020 alusta lähtien ryhmitetty seitsemään selkeään eri kategoriaan, joista jokaisella on nimetty oma päällikkönsä. Hankintatoimen henkilökunta on tuplattu sitten vuoden 2019 ja asiantuntemusta hankittu taloon lisää. HUSiin on perustettu lisäksi oma erityinen kilpailutustiimi ja kaikki tehdyt sopimukset joutuvat nyt juridiseen läpivalaisuun.
”Meillä on ollut lisäksi käynnissä kolme erillistä projektia hankintatoimen laadun parantamiseksi”, Martelius sanoo.
HUS on ensinnäkin uudistamassa hankintatoimensa strategian. Toiseksi hankintojen HUS-laajuinen toimittaja- ja sopimushallinnan toimintamalli on uudistettu. Kolmanneksi HUSin hankintojen johtamista tukeva tietojärjestelmäprojekti on käynnissä.
”Johdolla on nyt parempi tieto operatiivisesta hankintatoimesta, hankintojen valmistelusta ja tehdyistä sopimuksista. Sopimuksia koskeva tieto on ajantasaista ja kaikki HUS-laajuiset sopimukset ovat yhdenmukaisia malliltaan”, hän sanoo.
Tietojärjestelmä kilpailutetaan
Seuraavaksi HUS uudistaa sähköisen tietojärjestelmänsä. Sitä koskeva kilpailutus on alkamassa.
Martelius pitää nykyistä hankintalakia sinänsä hyvänä ja kilpailua tervetulleena.
”Kansallisessa lainsäädännössä on silti mielestäni menty liialliseen yksityiskohtaisuuteen. Pidän brittityyppistä hankintalakimallia parempana, koska se määrittelee lähinnä hankinnan periaatteet. Siksi alaa kehittävät innovaatiotkin ovat syntyneet pääosin UK:ssa, kuten public-private-malli, jota käytetään siellä hankinnoissa”, hän sanoo.
Etenkin palvelujen ja sairaalatoimen erikoislaitteiden hankintoihin Martelius kaipaisi vähemmän yksityiskohtaista lainsäädännöllistä ohjausta.
”Hankinnoista pitäisi voida käydä yksityiskohtaisempaa tarkentavaa keskustelua toimittajien kanssa. Vähän samaan tapaan kuin rakennusalalla, jossa tilaaja voi kesken urakkaa tarkentaa urakoijalle mitä haluaa rakennuksella oikein tehtävän”, Martelius sanoo.
Hänen mukaansa toimittajat pitäisi saada hankinnoissa paremmin prosessiin mukaan.
HUS on tehnyt hankinnoissa yhteistyötä Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan sairaalahoitopiirien kanssa. Hän ei pidä mahdottomana, että yhteistyötä hankinnoissa voisi jatkossa tehdä muiden uusien hyvinvointialueiden kanssa.
”Yhteistyö voisi olla laajempaakin”
Hyvinvointialueiden muodostaminen vahvistaa Marteliuksen mukaan HUSin asemaa hankinnoissa, koska asiantuntemuksen merkitys hankintatoimessa korostuu. Palveluhankinnoissa paikallisuus on hänen mukaansa silti valttia.
”Valtion hankintayhtiö Hansel palvelee toki jatkossakin monissa isoissa tavarahankinnoissa hyvinvointialueita”, hän muistuttaa.
”Joissakin isoissa hankinnoissa myös Pohjoismainen yhteistyö voi tulevaisuudessa olla mahdollista, vaikka Suomessa ollaan mielestäni jopa hieman Ruotsia edellä hankintatoimessa. Miksei myös yhteinen sote-hankintayhtiö olisi mahdollinen ratkaisu”, hän sanoo.
Marteliuksen mukaan vaikeat koronavuodet 2020-2021 siirsivät hankinnan painopisteen koronan torjunnassa tarvittaviin tuotteisiin.
”Tuo aikahan paljasti, että Suomi ei ollut kunnolla varautunut kyseiseen kriisiin enkä ole aivan varma, ovatko nytkään valmiutemme riittävät, jos uusi kriisi yllättäisi. Julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimpää yhteistyötä tarvittaisiin tiukoissa paikoissa”, hän sanoo.
