Kunnissa kiinnostusta vastuullisiin älylaitehankintoihin

Julkisten hankintojen yleisiin arviointikriteereihin on alettu sisällyttää enenevissä määrin vastuullisuuteen liittyviä ehtoja, mutta viime kädessä hankinnan tekevä organisaatio päättää, vaikuttavatko ne ostopäätökseen. Julkiset hankkijat ovat myös kiinnostuneita monista kiertotaloutta tukevista asioista, kuten laitteiden elinkaaren pituudesta, päivitettävyydestä, korjattavuudesta ja puhelin palveluna -mallista. Julkisissa älylaitehankinnoissa ostopäätöksen ratkaisevimmat kriteerit ovat kuitenkin edelleen hinta ja käyttöjärjestelmä.

Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tuoreen haastattelututkimuksen mukaan julkisista hankkijoista esimerkiksi kunnat ovat olleet kiinnostuneita vastuullisuuskriteerien hyödyntämisestä. Aiheesta uutisoi KEINO-osaamiskeskus (Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus) verkkosivuillaan 2.11.

Puhelimia ei korjata, käyttöikä lyhyt

Tutkimuksen mukaan organisaatiot eivät kuitenkaan usein korjauta puhelimia niiden mennessä rikki, vaikka työntekijä olisi siihen halukas. Lisäksi laitteiden tekniset käyttöiät ovat lyhyitä teknologisen kehitysvauhdin, tietoturvan ja sovellusten hallinnan takia. Tämä ja takuuajan lyhyys ovat myös syy siihen, miksi organisaatiot eivät ole kiinnostuneita käytetyistä puhelimista. 

Tietoturva-asiat ovat julkisella sektorilla, erityisesti poliisiorganisaatiossa ja tullilaitoksella niin hallitsevia, että käytetyt puhelimet eivät pysty täyttämään tarvittavia turvallisuusvaatimuksia.  

Isoissa organisaatioissa, joissa laitteita hankitaan paljon, on teknisen tuen varmistamisen takia tärkeää, että tasalaatuisia laitteita saadaan riittävä määrä. Tällöin niitä voidaan helpommin korjata, ylläpitää ja hallinnoida. 

Organisaatioiden käytöstä poistuneilla tietokoneilla on toisaalta potentiaalisia muita käyttäjäkuntia, kuten esimerkiksi koululaitokset.