Julkisissa hankinnoissa on paljon pelissä

Jos Hanselin toimitusjohtaja Anssi Pihkalalla olisi taikasauva, sujuvoittaisi hän julkisten hankintojen tekemistä kahdella tavalla.

”Vähemmän hankintoja koskevaa EU:n ja omaa sääntelyämme sekä Suomessa markkinaoikeuden ja KHO:n käsittelyajat lyhyemmiksi, koska ne ovat nyt Euroopan pisimpiä”, hän sanoo.

Pihkala – juristi itsekin – kertoo, että julkisten hankintojen sääntelyä ei pidä enää vaikeuttaa, koska pian tästä viidakosta eivät selviä ulos muut kuin juristit.

Vuonna 2017 uudistetun hankintalain perusperiaatteisiin Pihkala sanoo olevansa sinänsä tyytyväinen.

Hansel on julkisen hallinnon isoja tavara- ja palveluhankintoja tekevä yhteishankintayksikkö. Pari vuotta sitten valtiovarainministeriön ohjaamaan Hanseliin yhdistettiin Kuntaliiton omistama kuntien yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat.

Yhdistymisessä syntyi nyt reilulla miljardilla valtiolle ja kunnille hankintoja tekevä ja 120 henkeä työllistävä hankintayksikkö. Nyt Hanselilla on 700 sopimustoimittajaa, joilla on 4 000 alihankkijaa.

Hankintojen arvo 47 miljardia

Tuoreimman VTT:n tekemän laskelman mukaan Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuodessa peräti 47 miljardilla eurolla. Siitä Hansel lohkaisee siis reilun miljardin.

Hanselin toteuttamista tavara- ja palveluhankinnoista valtion osuus on tällä hetkellä 70 prosenttia ja kuntien vasta 20 prosenttia. Loput 10 prosenttia ovat muiden hankintayksiköiden, kuten esimerkiksi korkeakoulujen, hankintoja.

”Kuntapuolella on vielä voimassa paljon aiemmin tehtyjä yhteishankintasopimuksia, mutta vähitellen osuutemme kasvaa sielläkin”, hän sanoo.

Julkiset hankinnat koostuvat suurista miljoonien eurojen hankinnoista, kuten autoista, aina pieniin kuntakohtaisiin hankintoihin, kuten vaikkapa kuntien lumenauraukseen.

Hansel keskittyy isoihin hankintoihin, koska pieniin paikallisiin hankintoihin sen voimavarat eivät edes riittäisi eikä siinä olisi järkeäkään.

”Me teemme volyymiltään isoja hankintoja eli hankimme asiakkaillemme, valtion virastoille, kunnille, kuntayhtymille, sairaanhoitopiireille ja yliopistoille, muun muassa autoja ja tietokoneita sekä teemme esimerkiksi energian, lentomatkojen ja tietokoneohjelmistojen hankintoja”, Pihkala sanoo.

Hankinnoissa on monta touhuajaa

Hanselin ohella esimerkiksi kunnat, sairaanhoitopiirit, yliopistot ja Puolustusvoimat hankkivat itse monenlaista tavaraa ja palvelua.

Huoltovarmuuskeskus vastaa taas huoltovarmuustavaroista ja -palveluista. Esimerkiksi koronan suojavarusteiden hankinnan hoiti kovan kohinan säestyksellä juuri Huoltovarmuuskeskus. Näistä kaikista koostuu lopulta tuo 47 miljardia euroa.

Pihkalan mukaan työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö päättivät suojavarusteiden hankinnan antamisesta Huoltovarmuuskeskukselle.

”Se oli ministeriöiden päätös”, hän sanoo. Tuon kohun jälkeen Hanselkin on tullut mukaan suojavarusteiden hankintoihin.

Pihkalan mukaan Hansel tekee kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Tanskan ja Itävallan kanssa, joissa julkisten yhteishankintojen tekeminen on organisoitu hyvin samalla tavalla kuin Suomessa.

”Ruotsissa valtiolla ja kunnilla on erilliset yhteishankintayksiköt, mutta teemme paljon yhteistyötä myös heidän kanssaan. Ruotsissa ollaan Suomea pidemmällä hankintojen vastuullisuuskysymyksissä ja olemme saaneet tukea heiltä niissä asioissa. Vastaavasti me olemme heitä pidemmällä data-analytiikan käyttämisessä hankinnoissa ja olemme auttaneet heitä siinä.”

Suomessa on julkisissa hankinnoissa ajoittain tapahtunut väärinkäytöksiä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa epäillään kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan tehdyn vuodesta 2013 lähtien miljoonien hankinnat ilman kilpailutusta. Yksin vuosina 2020–2021 epäilyttäviä hankintoja olisi 300.

Pihkala ei halua kommentoida HUS:n hankintoja, mutta hänen mukaansa julkisten hankintojen tekeminen on vaativaa ja osaamisen ja valvonnan kehittämisessä on paljon tehtävää.

”Hankintatoimen kehittämiseen pitää satsata ja viime vuosina osaamista on pyritty lisäämään”, hän sanoo.

Osaaminen on kasvanut

Pihkalan mukaan esimerkiksi hankinta-asiamiesverkoston perustaminen ja Julkisten hankintojen neuvontayksikkö ovat tuoneet lisää osaamista. Yrityspuolella esimerkiksi Suomen Yrittäjät on kouluttanut yrittäjiä.

Hansel itse tarjoaa julkisen sektorin hankintayksiköille apua hankintatoimen kehittämiseen omalla kymmenen hengen yksiköllään ja neljän hengen data-analytiikkatiimillään. Ne auttavat kuntia ja valtion virastoja hankintatoimen järjestämiseen. Lisäksi Hanselin kilpailutusosaajat auttavat tarvittaessa yksittäisten hankintojen kilpailuttamisessa, esimerkkinä vaikkapa tietojärjestelmähankinnat.