Logistiikkayritykset voivat hakea Business Finlandin uutta lainaa

Business Finlandin 300 miljoonan euron tilapäinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina on tarkoitettu Suomessa toimiville vähintään kuusi henkilöä työllistäville pk- ja midcap-yrityksille sekä merkittävää liiketoimintaa tekeville säätiöille ja yhdistyksille. 

Lainaa voivat hakea myös koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneet logistiikka-alan yritykset. Logistiikka on yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista. Business Finlandin mukaan laina on tarkoitettu seuraaville toimialoille ja sitä voi hakea 14.5.2021 mennessä.

• Kauppa
• Logistiikka
• Majoitus- ja ravitsemistoiminta
• Matkailu
• Sosiaali- ja terveyspalvelut
• Henkilöstönvuokrauspalvelut
• Ohjelmistoliiketoiminta
• Teollisuus 

Business Finland kertoo lainan ehdoista tarkemmin verkkosivullaan.

Lainan koko 150 000-500 000 euroa

Rahoituksen saajan on oltava sen kokoinen, että se pystyy toteuttamaan vähintään 150 000 euron laajuisen kehitysprojektin ja pystyy maksamaan lainan takaisin liiketoiminnan tuotoista.

Laina voi olla vähintään 100 000 euroa ja sen suuruus voi olla enintään 500 000 euroa. Kansainvälistä kasvua hakevien yritysten, säätiöiden ja yhdistysten projektien rahoituksessa enimmäismäärä arvioidaan tarpeen mukaan.

Lainan osuus on 50-70 prosenttia projektin hyväksytyistä kustannuksista. Hakijan on katettava 30-50 prosentin osuus omarahoituksellaan. Koska BF:n rahoitus maksetaan pääsääntöisesti jälkikäteen, rahoituksen saajan on pystyttävä ensin maksamaan projektista syntyvät kustannukset itse. 

Laina-aika on pääsääntöisesti 7-10 vuotta. Lainoihin on mahdollisuus saada pääsääntöisesti kolme lyhennysvapaata vuotta. Myönnetystä lainarahoituksesta voi saada 30 prosenttia ennakkona projektin alussa. Loppuosa rahoituksesta maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella.

Laina on riskilainaa, joka myönnetään ilman vakuutta. Jos projekti viivästyy tai epäonnistuu, lainaehtoihin voi hakea muutosta Business Finlandista. Ensisijaisesti lainansaajalle tarjotaan lisää takaisinmaksuaikaa. Joissakin tapauksissa myös lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan muuttaa kokonaan tai osittain avustukseksi eli laina jätetään perimättä takaisin.

Rahoitusta voivat hakea kansainvälisillä tai kotimarkkinoilla toimivat yritykset sekä säätiöt ja yhdistykset, jotka etsivät kehittämisen avulla uusia keinoja liiketoimintansa häiriötilanteen ratkaisemiseen. Panostamalla kehittämiseen yritykset haluavat parantaa liiketoimintaedellytyksiään ja uudistaa toimintaansa ollakseen kilpailukykyisiä koronakriisin jälkeen.

Pääasiassa pk-yrityksille

Rahoitus on tarkoitettu kansainvälisillä tai kotimarkkinoilla toimiville osakeyhtiömuotoisille (Oy, Oyj) pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoimintaan koronaviruksen aiheuttama epidemia on vaikuttanut. Rahoitusta voivat hakea myös merkittävää liiketoimintaa tekevät säätiöt ja yhdistykset.

Hakijan on kyettävä osoittamaan, miten koronakriisi on vaikeuttanut sen liiketoimintaa tai millaisen uhkan kriisi muodostaa ja miten hakija yrittää ratkaista nämä haasteet kehittämistoimilla. 

Rahoituksen tavoitteena on auttaa pk- ja midcap-yrityksiä ylläpitämään TKI-toimintaansa myös häiriötilanteessa ja kehittämään ratkaisuja, jotka luovat uutta kilpailuetua kriisin jälkeen. Hakijat voivat suunnata poikkeustilanteen seurauksena vapautuneita resursseja kehittämistyöhön ja nopeuttaa kehittämistä. Siten työntekijät pystytään pitämään töissä myös kriisin aikana.

Rahoitus kahdentyyppisiin projekteihin:

1. Kotimarkkinoilla ja/tai kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille, säätiöille ja yhdistyksille, joiden liiketoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut ja jotka ovat havainneet omassa liiketoiminnassaan selkeitä kehittämistarpeita koronan aiheuttaman poikkeustilanteen myötä. 

• TKI-rahoituksen avulla rahoituksen saajat voivat etsiä uusia keinoja liiketoiminnan häiriötilanteen ratkaisemiseen sekä parantaa liiketoimintaedellytyksiään ja uudistaa toimintaansa ollakseen kilpailukykyisiä koronakriisin jälkeen.
• Haettavalla TKI-projektilla tulee pyrkiä suoraan ratkaisemaan koronan aiheuttamaa häiriötilannetta tai koronan aiheuttamaa liiketoimintauhkaa.
• Hyväksyttäviä kustannuksia ovat vain tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta aiheutuvat menot
• Kehitettävällä ratkaisulla on oltava vähintään kansallista kilpailuetua. Hakemuksessa tulee kuvata, mitä omalla toimialalla tai kilpailijoihin verrattuna uusia tai parannettuja tuotteita, liiketoiminnan prosesseja, toimintatapoja tai palveluja syntyy projektin tuloksena.
• Rahoitustaso pääsääntöisesti 70 % ja myönnettävän rahoituksen määrä enintään 500 000 euroa.
• Rahoitukseen sovelletaan pääsääntöisesti Euroopan komission nk. 800 000 euron tilapäistä valtiontukiohjelmaa, jonka nojalla yksittäiselle yritykselle voidaan myöntää tukea enintään 800 000 euroa/yritys (koko konserni tai samaan määräysvaltaan kuuluvat yritykset). Summaan lasketaan yhteen kaikkien kyseistä tukipuitetta käyttävien julkisten rahoittajien tuki. Jos yritys on saanut esimerkiksi kustannustukea, tämä otetaan huomioon Business Finlandin myöntämän TKI-lainan suuruudessa eikä näiden yhteenlaskettu summa saa ylittää 800 000 euroa. Sen sijaan tilapäiseen 800 000 euron tukiohjelmaan ei lasketa de minimis -tukia, joita yritys voi saada enintään 200 000 euroa kolmen vuoden ajanjaksolla. Jos yritys on saanut Business Finlandin tai ELYn myöntämää häiriötilanteen avustusrahoitusta, se ei vähennä 800 000 euron kiintiötä vaan sisältyy yrityksen de minimis -kiintiöön. Rahoitus voidaan myöntää myös yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla, jos yrityksen 800 000 euron tilapäisen valtiontukiohjelman kumulaatiossa ei ole tilaa.

2. Kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille, joiden liiketoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut ja jotka haluavat panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -toimintaan häiriötilanteessa kansainvälisen kilpailukykynsä kehittämiseksi ja kansainvälisen kasvun edellytysten parantamiseksi.

• Kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten, säätiöiden ja yhdistysten hankkeissa Business Finland noudattaa ns. normaaleja TKI-rahoituksen kriteerejä eli kehitettäviltä ratkaisuilta edellytetään kilpailuedun hakemista vähintään valituilla kansainvälisillä markkinoilla.
• Hyväksyttäviä kustannuksia ovat vain tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta aiheutuvat menot
• Rahoitettavan projektin sisällön ei tarvitse suoranaisesti liittyä koronan aiheuttaman häiriötilanteen ratkaisemiseen, mutta hakijan on kyettävä osoittamaan Business Finlandille, miten koronakriisi on vaikeuttanut sen liiketoimintaa tai millaisen uhkan kriisi muodostaa liiketoiminnalle.
• Rahoitustaso pääsääntöisesti 50 %. Myönnettävän rahoituksen määrälle ei ole euromääräistä ylärajaa.
• Rahoitus myönnetään pääsääntöisesti yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla.

Palveluliiketoiminnassa rahoitus kohdistetaan ennen kaikkea ns. työvoimavaltaisille aloille. Tyypillisesti työvoimaintensiivisen yrityksen liiketoiminta ei edellytä merkittäviä aineellisia investointeja ja työvoimakustannukset muodostavat ison osan yrityksen menoista. Ihmistyövoimaa voi olla vaikea korvata koneilla ja laitteilla toiminnan luonteesta johtuen ja tästä syytä myös tuottavuuskehitys työvoimavaltaisilla aloilla on usein hidasta.

Ennen koronan aiheuttamaa kriisiä erilaiset automaatioon, digitalisaatioon tai palvelutuotannon aika- ja paikkariippumattomuuteen liittyvät ratkaisut ovat olleet vähemmän hyödynnettyjä tai tunnistettuja työvoimavaltaisessa liiketoiminnassa kuin vähemmän työvoimasta riippuvaisilla aloilla.

Asiakaskohtaamisiin tarvitaan paljon henkilöresursseja ja koronan kaltaisessa kriisissä yritykset joutuvatkin pohtimaan, miten esimerkiksi kokemuksia, merkityksiä, elämyksiä ja hyötyjä voidaan tuottaa asiakkaalle uusilla tavoilla. 

Kuka ei voi saada rahoitusta

• Ay- ja Ky-muotoisille yrityksille
• Suurille yrityksille (poislukien midcapit)
• Yksinyrittäjille eikä 1-5 henkilöä työllistäville yrityksille
• Toiminimiyrityksille, joita Business Finland ei voi lainsäädännön mukaan rahoittaa
• Maatalouden alkutuotannon yrityksille
• Yrityksille, jotka olivat EU-määritelmän mukaisesti vaikeuksissa olevia yrityksiä 31.12.2019.  Heinäkuun 2020 alussa tehdyn asetusmuutoksen myötä yritykset, joista on tullut 1.1.– 30.6.2021 vaikeuksissa olevia, on kuitenkin mahdollista hakea tilapäistä TKI-lainaa.  Business Finland käyttää hakemusta arvioidessaan kokonaisharkintaa ja arvioi miten yrityksen taloudellinen kokonaistilanne vaikuttaa kannattavan liiketoiminnan edellytyksiin. 

Mihin rahaa voi käyttää

Rahoituksella yritys, säätiö tai yhdistys voi esimerkiksi

• Uudistaa tuotteitaan, palvelujaan, tuotantomenetelmiään ja liiketoimintamallejaan
• Kehittää toimialalleen uusia ratkaisuja
• Pilotoida ja kokeilla uusia ratkaisuja todellisessa toimintaympäristössä ja/tai yhdessä asiakkaiden kanssa ja saada palautetta kehitystyöhön

Rahoitettavien projektien lopputuloksena syntyvät ratkaisut mahdollistavat  kannattavan ja kestävän liiketoiminnan koronakriisin jälkeen. Rahoitettavilla ratkaisuilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hyväksyttävät kustannukset

Projektin sisältö ja tavoitteet ratkaisevat, mitä kustannuksia projektille hyväksytään. Kustannuksia hyväksytään aikaisintaan siitä päivästä lähtien, kun hakemus on lähetetty Business Finlandiin.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menot, jotka ovat

• aiheutuneet projektista sen kestoaikana (suoriteperuste)
• rahoituksen saajan kirjanpidossa
• nettomääräisiä ja arvonlisäverottomia.

Kustannuksina voidaan hyväksyä oman henkilöstön palkkakuluja projektille tehtävän työn osalta, niihin liittyvät henkilösivukulut, yleiskustannuksia sekä ostettavia palveluja ja laite- ja tavarahankintoja projektiin liittyen.