Karesuvantoon tulossa jättimäinen tutkakenttä
Kolmiulotteista kuvaa välittävän EISCAT-tutkajärjestelmän pitäisi olla käytössä vuonna 2023.
03.10.2020
Teksti Esko Lukkari
Suomen Karesuvantoon rakenteilla oleva EISCAT eli European Incoherent Scatter Scientific Association tutkahanke etenee. Hehtaarin kokoisen tutkakentän on määrä välittää kolmiulotteista kuvaa yläilmakehän sähkövirroista.
Karesuvannon EISCAT 3D-tutka koostuu hehtaarin kokoisesta hunajakennon muotoisesta antennikentästä, jossa on noin 10 000 yksittäistä signaalia vastaanottavaa antennia. A-Insinööreihin kuuluva Prodeco Lappi toimii hankkeessa Oulun yliopiston rakennuttajakonsulttina.
Oulun yliopisto tiedotti hankkeesta 25.9.
Noin 10 000 antennin rakenteet eivät saa vuosikymmenten varrella liikahtaa millimetriäkään, joten routivan maan vaikutukset rakenteisiin on testattu poikkeuksellisen huolellisesti.
EISCAT eli European Incoherent Scatter Scientific Association on kansainvälinen tutkimuslaitosten yhteenliittymä, jonka tutkahankkeessa Suomen Karesuvantoon, Ruotsin Kiirunaan ja Norjan Skibotniin rakennetaan kolmiulotteista kuvaa välittävät 3D tutka-asemat.
Suomen osuus 12,8 miljoonaa
Koko tutkajärjestelmän pitäisi olla käytössä vuonna 2023. Suomen osuus EISCAT:in noin 70 miljoonan euron hankkeesta on 12,8 miljoonaa euroa. Suomesta mukana ovat Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.
Karesuvannon 3D-tutka selvittää, miten avaruudesta peräisin olevat suurienergiset hiukkaset ja sähkövirrat vaikuttavat ilmakehän eri osissa 60–1 000 kilometrin korkeudessa. Tutkakuviin nojaavalla tutkimuksella on mahdollista kehittää vaihtoehtoa ydinvoimalle.
”Jos löydämme keinon kopioida tähdissä tapahtuvan fuusioreaktion, voimme tuottaa energiaa ilman vahingollisen jätteen syntymistä. Fuusioreaktion kannalta on olennaista tutkia, kuinka plasma käyttäytyy ja miten sitä voitaisiin mahdollisesti hallita. Maan yläilmakehässä on meitä lähin luonnon plasma-alue. Sen tutkiminen ja käyttäytymisen selvittäminen eri oloissa, kuten auringonpurkausten sattuessa, hyödyttävät välillisesti myös fuusioreaktion kehittäjiä ja tutkijoita”, Oulun yliopistoon kuuluvan Sodankylän geofysiikan observatorion apulaisjohtaja Jyrki Manninen sanoo tiedotteessa.
”Revontuulitutka”
Yksi purkausten näkyvä seuraus ovat revontulet. 3D-tutka kulkeekin Mannisen mukaan kansankielellä nimellä revontulitutka. Tutkalla voi selvittää myös avaruussäähäiriöiden vaikutusta teknologisiin järjestelmiin, kuten satelliitteihin, satelliittipaikannukseen ja sähkönjakeluverkkoihin.
”Hyvin voimakas auringonpurkaus voi sekoittaa ja ylikuormittaa sähköjärjestelmät samanaikaisesti koko Euroopassa. Kun selvitämme, miten eri hiukkaset ja aineet liikkuvat ilmakehän yläosissa, voimme kehittää ennustejärjestelmiä suurten magneettisten häiriöiden vaikutusten lievittämiseksi”, hän sanoo.
”Olemme mukana ainutkertaisessa hankkeessa. Meidän on osaltamme varmistettava, että tutka-asemakenttä kestää muuttumattomana pohjoisissa sääoloissa suunnitellut 30 vuotta. Maan routivuus on testattu huolellisesti pitämällä alue lumettomana, sillä routa ei saa liikuttaa rakenteita edes millimetriä. Antennikenttää suojaa myös RF-verkko, jotta rakennuksista ei pääse ylimääräistä säteilyä antennikentälle,”, A-Insinöörien projektipäällikkö Risto Ruokamo sanoo.
