Pk-yrityksillä hieman valoisammat näkymät

Pk-yritysten investointinäkymät ovat hieman parantuneet sitten huhtikuun, mutta negatiiviset liikevaihtovaikutukset ovat yhä merkittävät. Vaikka yhä useampi yritys kärsii koronatilanteen vuoksi liikevaihdon laskusta, kasvava osuus yrityksistä kykenee jo kasvattamaan liikevaihtoaan.

Tämä käy ilmi valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin koronan vaikutuksia suomalaisiin pk-yrityksiin kartoittaneesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen tekivät Helsinki GSE, työ- ja elinkeinoministeriö, professori Vesa Vihriälän selvitystyöryhmä, Business Finland, Finnvera sekä muita asiantuntijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Kyselyn toteutti Taloustutkimus. 

Tutkimus perustui kevään aikana laaja-alaiseen kyselytutkimukseen. Kyselyn toinen osa tehtiin touko-kesäkuussa 2020. Siihen osallistui yhteensä 1681 yritystä, joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa/vuosi. Kyselyn ensimmäisen kierroksen tulokset julkaistiin 8.5. 

Tesi tiedotti kyselyn toisesta osasta 17.6. 

Erot ovat syventyneet

”Yrityskentän kahtiajako voittajiin ja häviäjiin on syventynyt, ja trendin arvioidaan jatkuvan. Toimialoista informaatio ja viestintä sekä rakentaminen pärjäävät parhaiten nykytilanteessa. Tilauskirjat ovat suojanneet teollisuutta jossain määrin äkkinäiseltä liikevaihtoshokilta. Luottamus tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa parantuneen kriisin alusta epidemian hiipuessa Suomessa. Kaikilla toimialoilla on nähtävissä optimismin kasvua”, sanoo tiedotteessa Tesin Chief Digital Officer Henri Hakamo.

Koronan aiheuttamat negatiiviset liikevaihtovaikutukset ovat syventyneet huhti- ja toukokuun aikana. 62 prosenttia vastanneista arvioi toukokuun liikevaihdon olevan vähemmän kuin viime vuonna. Maaliskuun liikevaihto oli edellisvuotta matalampi 54 prosentilla yrityksistä. 

Liikevaihdon palautumisen oletetaan alkavan loppuvuonna, mutta normaalitasoa ei uskota saavutettavan tänä vuonna. Toimialoista informaatio ja viestintä sekä rakentaminen pärjäävät parhaiten nykyisessä tilanteessa. Teollisuus on pärjännyt tähän saakka verrattaen hyvin ja uskoo taloudellisen aktiviteetin kohentuvan loppuvuonna.

Yritysten mahdollisuudet sopeuttaa operatiivisia kustannuksiaan ovat rajalliset ja pitkälti jo käytetty. Suurin osa sopeutuspotentiaalista on jo käytetty 73 prosenttia vastaajista on käyttänyt koko sopeutuspotentiaalinsa ja vain 10 prosenttia vastaajista arvioi pystyvänsä pienentämään kustannuksiaan vielä 10 prosenttia normaalitasosta. 

Osalla ei ole enää sopeutuskeinoja

Akuuteimmassa kassavirtakriisissä olevat yritykset ovat käyttäneet koko sopeuttamispotentiaalinsa. Lomautukset ovat yhä selvästi yleisin sopeutuskeino lomautusten arvioidaan kuitenkin vähenevän loppuvuonna. Yli kolmannes vastanneista on lomauttanut henkilöstöään tähän mennessä. Toiseksi yleisimmän sopeutuskeinon, vuokratason alentaminen, oli 14 prosenttia.

Käyttökate on heikentynyt noin puolella vastanneista, mutta kuitenkin vain neljännes yrityksistä on käyttökatetasolla tappiollisia. Korona on ajanut ennen kriisiä käyttökatetasolla kannattaneista yrityksistä noin 20 prosenttia tappiollisiksi. Tappiollisten yritysten osuus on pienentynyt maaliskuun tilanteeseen verrattuna kaikilla toimialoilla.

Tilanteen aiheuttamat operatiiviset häiriöt liittyen esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen ja logistiikkaan ovat jatkuneet, mutta lieventyneet hienoisesti edellisestä kyselytutkimuksesta. Häiriöt ovat olleet yleisimpiä teollisuudessa ja kaupan alalla.

Pk-yritysten investointinäkymät ovat parantuneet merkittävästi edellisen kyselytutkimuksen tuloksista erityisesti teollisuudessa sekä majoitus- ja ravintolatoimialalla, mutta negatiiviset liikevaihtovaikutukset arvioidaan olevan edelleen merkittäviä. Aineellisten investointien laskun arvioidaan olevan pk-yrityksissä 18 prosenttia edellisen vuoden tasosta.

Tutkimuksen tekivät Helsinki GSE, työ- ja elinkeinoministeriö, professori Vesa Vihriälän selvitystyöryhmä, Business Finland, Finnvera sekä muita asiantuntijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.