Metsien arvo jopa 133 biljoonaa euroa

Maailman metsien arvo on jopa 133 biljoonaa euroa eli yli tuplasti globaalien osakemarkkinoiden arvon. Tämä selviää Boston Consulting Groupin (BCG) raportista, jossa on huomioitu metsien sitoman hiilen vaikutus ilmastoon. 

Suomen metsien arvo on BCG:n mukaan erityisen arvokas eli 240–510 miljardia euroa, mikä on 1–2 kertaa Suomen koko pörssin arvo. BCG julkaisi raporttinsa 11.6.

BCG:n mukaan metsien arvosta kykyä sitoa hiilidioksidia on 3-7 kertaa suurempi kuin talousmetsistä saatava hyöty. Suomen metsien arvo asukasta kohden on noin 5–8-kertainen verrattuna vastaavaan arvoon koko maailman mittakaavassa.

Talousmetsiä hyödyntäville maille raportti voi olla vaikeaa luettavaa, koska sen johtopäätökset voivat lisätä paineita metsien talouskäytön vähentämiseen.

Konsulttiyhtiö on huolissaan siitä, että muun muassa metsien raivaaminen peltomaaksi uhkaa syödä lähes kolmanneksen maailman metsien arvosta vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastovaikutuksen arvo suurin

Maailman metsien arvo on huimat 50–150 biljoonaa dollaria, eli 44–133 biljoonaa euroa.  BCG:n laskelmissa on huomioitu myös se, millainen vaikutus metsillä on ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suuri osa metsien arvosta tulee metsien myönteisistä ilmastovaikutuksista.

BCG laski metsien arvon neljän tekijän mukaan. Laskelmissa otettiin huomioon metsien rooli ilmastonmuutoksen säätelijänä, veden ja ilman puhdistajana, metsien kaupallinen eli metsäteollinen arvo sekä metsien sosiaalinen arvo eli se, miten metsät vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään.

Arvonmäärityksessä yksi tärkeimmistä oletuksista on metsien varastoiman hiilidioksiditonnin arvo, jonka voidaan arvioida olevan 24–120 euroa tonnia kohden. Alarajana on käytetty nykyistä EU:n päästöoikeuden hintaa ja ylärajana IPCC:n arviota päästöoikeuden hinnasta, jolla ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 celsiusasteeseen.

”Suurin osa Suomenkin metsien kokonaisarvosta tulee myönteisistä ilmastovaikutuksista. Elävän puuston hiilivaraston arvo on jopa kaksi kolmasosaa (29–67 %) koko metsän arvosta. Arvo muodostuu epäsuorasti siitä, että metsään sitoutunut hiili on poissa ilmakehän hiilidioksidista eikä siten kiihdytä ilmastonmuutosta. Suomen metsien hiilivaraston ilmastovaikutusten arvon voidaan arvioida olevan 12 000–60 000 euroa jokaista suomalaista kohden”, sanoo BCG:n osakas Juuso Soininen.

Suomessa on arvometsää

Toiseksi suurin vaikutus on metsätaloudellisilla arvoilla. Niiden osuus metsiemme arvosta on noin 25–54 prosenttia. Henkilöä kohden laskettuna Suomen metsien taloudellinen arvo on peräti 27-kertainen verrattuna vastaavaan arvoon globaalisti. 

Kotimaisen metsäteollisuuden hiilinieluvaikutuksista on käyty aktiivista poliittistakin keskustelua, mutta pääosin Suomen metsäteollisuus on hyvin hoidettu ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.

Suomessa myös muut arvotekijät ovat keskimääräistä korkeampia henkilöä kohden. Metsien rooli veden ja ilman puhdistajana sekä metsien sosiaalinen arvo ovat jopa 7 000 euroa per henkilö, mikä on jopa kahdeksan kertaa enemmän kuin globaali keskiarvo.

”Nyt kun käytössä on laskelma metsien kokonaistaloudellisesta arvosta, metsien kestävän kehityksen perusteista on helpompaa käydä laajaa keskustelua. Meillä on globaalisti käsissämme valtavan arvokas luonnonvara, jota ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä”, Soininen sanoo.

Raivaaminen uhkana

Raportissa ilmaistaan huoli siitä, että muun muassa metsien raivaaminen peltomaaksi uhkaa tuhota ison osan metsien arvosta. Metsien supistuminen uhkaa kadottaa niiden arvosta peräti 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Metsiä uhkaavat raportin mukaan viisi päätekijää: metsämaan raivaaminen muuhun käyttöön kuten peltomaaksi, ilmaston lämpeneminen, kestämätön hakkuu, elottomat ympäristötekijät kuten metsäpalot sekä elolliset tekijät kuten tuholaiset ja taudit. Näistä metsämaan raivaus muuhun käyttöön sekä ilmaston lämpeneminen yhdessä uhkaavat tuhota peräti 27 prosenttia metsien arvosta vuoteen 2050 mennessä.

”Kaksi suurinta metsien arvoa tuhoavaa tekijää ovat seurasta ihmisen toimista. Meidän on kiinnitettävä nyt erityistä huomiota näihin tekijöihin, jos haluamme säilyttää metsiemme valtavan taloudellisen ja sosiaalisen arvon”, Soininen sanoo.

Suomessa metsien arvo ei ole yhtä pahasti uhattuna kuin maailmalla, sillä metsänhoidon käytäntömme ovat edistyksellisiä ja lainsäädäntö on kehittynyttä. Raportin parametreilla laskettuna Suomen metsistä on uhattuna vain noin kolme prosenttia ja suurimmat riskit liittyvät uusien tautien ja tuholaisten leviämiseen.

”Vaikka Suomen metsät eivät ole yhtä uhattuja kuin maailmalla, Suomella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa maailman metsien kestävään kehittämiseen esimerkiksi johtavien metsäteollisuusyritysten kautta ja viemällä edistyksellisiä metsätalouskäytäntöjä muihin maihin”, Soininen sanoo.

Kuusi keinoa suojeluun

Metsien arvon romahtamista voidaan estää kuudella osa-alueella.

1. Nykyisten metsien suojelu ja uusien istuttaminen. Metsäalueet tulisi jakaa selkeästi joko suojeltaviksi tai metsäteollisuuden käyttöön, ja näitä alue tulisi hoitaa kestävästi ja lisätä niiden tuottavuutta.

2. Kestävän ja tuottavan maatalouden edistäminen.

3. Lihan kulutuksen vähentäminen.

4. Palmuöljyn, soijan, naudanlihan ja puutavaran tuottaminen niin, että niiden tuotanto ei vähennä metsien pinta-alaa.

5. Puun kierrättäminen.

6. Ilmaston lämpenemisen hillitseminen alle kahteen asteeseen.

Raportin mukaan toimiminen kunnianhimoisesti mutta samalla realistisesti näillä kuudella osa-alueella voisi säilyttää 20 prosenttia metsän arvosta vuoteen 2050 mennessä. Tämä pienentäisi metsien arvon laskun globaalisti 10 prosenttiin.