”Suomen kehitettävä jatkuvaa oppimista”
OECD:n raportissa kehuja ja risuja Suomen aikuiskoulutusjärjestelmälle.
24.02.2020
Teksti Esko Lukkari
OECD:n mukaan Suomen tulisi monipuolistaa aikuiskoulutuksen tarjontaa ja lisätä sen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Näin ihmisiä ohjattaisiin taloudellisin kannustein päivittämään osaamistaan. Etenkin perustaidoiltaan heikompien aikuisten ohjausta tulisi kehittää.
OECD esittää 19.2.julkaistussa Continuous Learning in Working Life in Finland -arvioinnissaan suosituksia toimista, jotka helpottavat sopeutumista työelämän muutoksiin ja varmistavat, että jokainen voi työuransa aikana opetella uutta tarpeen mukaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö aikovat hyödyntää nyt OECD:n suosituksia muun muassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa. Ministeriöt tiedottivat asiasta 19.2.
OECD:n suositukset Suomelle
- monipuolistaa koulutustarjontaa
- lisätä koulutustarjonnan vastaavuutta työelämän tarpeisiin
- vahvistaa kannusteita osallistua tarkoituksenmukaiseen koulutukseen
- tarjota kokonaisvaltaisia tieto- ja ohjauspalveluja
- kehittää räätälöityjä koulutuksia
- käynnistää ”hakevaa toimintaa” aikuisille, joilla on heikot perustaidot.
OECD arvioi suomalaisen aikuiskoulutusjärjestelmän vahvuudeksi sen monipuoliset mahdollisuudet ja ihmisten aktiivisen osallistumisen koulutukseen. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten osaaminen on korkealla. Koulutus on maksutonta tai edullista, ja sitä on joustavasti tarjolla.
Toisaalta järjestelmä ei vastaa lisä- tai uudelleenkoulutuksen tarpeisiin parhaalla tavalla. Se ei ohjaa koulutusta tai kannusteita niitä eniten tarvitseville. Osaaminen kasautuu, ja koulutusta eniten tarvitsevia on vaikea tavoittaa. Osaamiskuilu syvenee työuran aikana: Suomessa erot aikuiskoulutukseen osallistumisessa ovat OECD-maiden suurimpia.
Ikärakenteen muutos ja koulutustason nousun taittuminen aiheuttavat huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. OECD:n mukaan on tarjottava kohdennettua tukea aikuisille, joilla on heikot perustaidot. OECD kannustaa kehittämään jatkuvaa oppimista ja huomioimaan sen yhteyden muun muassa koulutusjärjestelmän ja sosiaaliturvan kehittämiseen.
Hallitus valmistelee uudistuksia
”Olemme käynnistäneet jatkuvan oppimisen uudistuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on luoda uusia työssä oppimisen malleja sekä tavoittaa tällä hetkellä aikuiskoulutuksessa aliedustetut ryhmät”, sanoo tiedotteessa opetusministeri Li Andersson.
Uudistus valmistellaan puolueiden ja työmarkkinaosapuolten yhteistyönä ja sen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa. Uudistus toteutetaan niiden pohjalta, ja työ jatkuu yli hallituskauden. Uudistuksen toteutusta edistää ministerityöryhmän alatyöryhmä, joka pureutuu osaamisen ja työmarkkinoiden kohtaannon kysymyksiin.
”Koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä on merkittävä rooli Suomen työllisyysasteen nostamisessa sekä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.
”Erityisesti korkean tason osaajia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. Tarvitsemme lisää korkeakoulututkinnon suorittaneita ja korkeakoulutetuille suunnattuja oppimiskokonaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Korkeakoulujen tulee tarjota soveltuvia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen myös niille joilla aiempaa korkeakoulutusta ei ole”, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen toteaa.