Klaukkalan ohikulkutiestä ympäristöesimerkki

Väylävirasto tekee Mt 132:sta eli Klaukkalan ohikulkutiestä ympäristöystävällisen väylähankkeen malliesimerkkiä.

Väylän mukaan jo tarjousvaiheessa ideoidut ratkaisut tehostavat materiaalien käyttöä, vähentävät kuljetusten määrää ja huomioivat alueen eläimistön. Massojen siirtojen minimoimisella tavoitellaan mahdollisimman ympäristöystävällistä tienrakentamista. 

Materiaalitehokkuus tarkoittaa massojen siirtomatkojen minimoimista, jolloin päästöt ja lähiympäristön kuormitus vähenevät. Materiaalien määrät määritellään tarkasti jo niitä tilattaessa niin, ettei ylijäämää tai hukkamateriaalia synny, jota pitäisi myöhemmin siirtää toiselle hankkeelle.

Väylävirasto tiedotti hankkeesta 27.8.

Tierakenteisiin kierrätysmateriaalia

”Kiertotalouden keinoin lisätään materiaalitehokkuutta. Tien kevennysrakenteissa hyödynnetään vanhoista autonrenkaista tehtyä kierrätyskumia, vaahtolasia tai kierrätyslekasoraa. Lisäksi päällysteiden alimmissa kerroksissa hyödynnetään uusio- eli kierrätysasfalttia”, sanoo tiedotteessa hankkeen urakoitsijan projektipäällikkö Sami Laakso Kreatelta.

Pehmikkoalueilla käytetään kevyempiä materiaaleja kuin louhetta tai maa-ainesta, jolloin pohjamaahan kohdistuvaa kuormitus vähenee. Kevennysratkaisut selvitettiin jo tarjousvaiheessa, jolloin kierrätysmateriaalien käytöllä saavutettiin myös kustannushyötyjä. Tien rakenteiden pohjakerroksissa käytetään kierrätysasfalttia, johon on lisätty bitumia ja mahdollisesti kiviainesta.

Pohjaveden korkeuden muutoksia seurataan alueen pohjavesiputkista. Erikseen pohjaveden pintaa ei hankkeella lasketa. Syntyvät hulevedet ohjataan kuivatusrakenteiden kautta hallitusti laskuojiin. Tällaisia kuivatusrakenteita ohikulkutiellä ovat ojat, rummut ja erilaiset putket.

Puuaines hyödynnetään

Siltojen puurakenteiset muotit, puiset tolpitukset ja niskapuut kierrätetään ensin hankkeen sisällä siltapaikalta toiselle ja mahdollisuuksien mukaan myös muille urakoitsijan hankkeille. Ylijäämä puutavarasta haketetaan tai annetaan polttopuuksi.

”Muottipuu, joka on suoraan betoniin kosketuksissa, on sillan rakentamisessa oikeastaan ainoa asia, jota ei pystytä käyttämään uudelleen”, sanoo Laakso.

Ohikulkutie on alkulaskelmien mukaan 600 000 kiintokuutiota massaylijäämäinen, mikä olisi tarkoittanut noin 50 000 – 60 000 nuppiautokuormaa hankkeen ulkopuolelle kuljetettavaa kiviainesta. Tien tasauksen nostolla saatiin vähennettyä maa- ja kallioleikkausmääriä ja kuljetuksista syntyvää ympäristöhaittaa.

”Hankkeelta irrotettavaa kalliota hyödynnetään murskeena väylärakenteissa. Murskaamme itse liikuteltavassa murskaamossa osan hankkeessa tarvittavan hienomman kiviaineksen määrästä. Näin vähennetään ulkopuolisten raaka-aineiden käyttöä”, Laakso sanoo.

Syntyvä louhe käytetään tierakenteiden lisäksi tien penkereisiin. Meluvalleihin ja ympäristön maisemointeihin käytetään hankkeessa syntyvä maa-aines, joka metsitetään koivu- ja mäntyistutuksilla. Osin maisemointiin käytetään maisemanurmea, joka on yhdistelmä eri lajikkeita monimuotoisuuden varmistamiseksi

Kolmesta paikasta löytyneet pilaantuneet maa-ainekset viedään jätteenkäsittelylaitokseen.

”Pilaantunutta maata on eriasteista. Kaikkea ei aina välttämättä tarvitse poistaa, jos todetaan, ettei pilaantumisesta aiheudu vaaraa ympäristölle”, Laakso kertoo.

Eläimille omat kulkuyhteydet 

Ohikulkutien yhteyteen rakennetaan kaksi ylityspaikkaa liito-oraville, viisi pieneläinrumpua ja yksi ekologinen käytävä riistaeläimiä varten Metsäkyläntien risteyssillan yhteyteen.

”Hirviä ja peuroja varten tulee oma alikulku ohikulkutielle, jonka leveys on kokonaisuudessaan noin 20 metriä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tulevaisuudessa ohikulkutien alittavan Metsäkyläntien leveys pyörä- ja kävelyteineen on noin 11,5 metriä”, Laakso kertoo.