Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell
Oppisopimuksiin palkkaporrastus
Keskuskauppakamarin kyselyssä yritysjohtajat ehdottavat oppisopimuskoulutettavalle 30-50 prosenttia pienempää lähtöpalkkaa.
18.04.2019
Teksti Esko Lukkari kuvat Keskuskauppakamari
Yli 72 prosenttia Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yritysjohtajista haluaa oppisopimuksiin palkkaporrastuksen. Se mahdollistaisi työehtosopimuksia alhaisemmat palkat. Kyselyyn maaliskuun lopussa vastasi lähes 950 KKK:n jäsenyritystä.
Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemellin mukaan vastaukset osoittavat, että työvoimapulan helpottaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen vaativat jatkuvaa, elinikäistä oppimista sekä joustavuutta koulutusjärjestelmään.
Keskuskauppakamari tiedotti asiasta 11.4.
Yhteensä 922 yritystä vastasi kysymykseen “mistä väittämistä olet samaa mieltä liittyen osaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen”. Näistä 667 eli 72,3 prosenttia oli sitä mieltä, että oppisopimuksiin tulisi ottaa käyttöön palkkaporrastus.
“Keskuskauppakamari on hallitusohjelmatavoitteissaan vaatinut oppisopimusten käytettävyyden parantamista. Oppisopimus on nykyisellään liian kallis usealle yritykselle ja toimialalle. Olemme ehdottaneet palkkaporrastusta, jossa ensimmäistä tutkintoaan suorittavan lähtöpalkka voisi olla 30–50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta. Palkan kehittyminen sidottaisiin opinnoissa etenemiseen”, hän sanoo tiedotteessa.
Nyt TES:n mukainen palkka heti
Tällä hetkellä oppisopimuksella opiskelevalle on maksettava alusta alkaen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vaikka ammattitaidottoman opiskelijan tuottavuus ja taidot eivät ole vielä opintojen alkuvaiheessa ammattilaisen tasolla.
Oppisopimuksen palkkaporrastuksen lisäksi yli puolet (54,9 prosenttia) vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että hyvin resursoitu, koulupudokkaille kohdennettu pakollinen kymppiluokka on tehokkaampi tapa ehkäistä syrjäytymistä kuin yleinen oppivelvollisuuden pidentäminen.
“Oppivelvollisuuden pidentäminen koskee koko ikäluokkaa, kun taas ongelmat koskevat suhteellisen pientä joukkoa. Kohdennetut toimet niitä erityisesti tarvitseville ovat luonnollisesti tehokkaampi tapa torjua eriarvoisuutta kuin kaikille suunnattu yleinen toimenpide”, Kemell sanoo.
“Pula osaavasta työvoimasta on muodostunut kasvun esteeksi jo eri puolilla Suomea. Tulevina vuosina tämän kaltainen kehityskulku lisääntyy muun muassa väestön ikääntymisen ja osaamisvaatimusten muuttumisen vuoksi. Tutkintokokonaisuuksien sijaan meidän täytyy kehittää joustavampia opintokokonaisuuksia sekä oppimis- ja koulutuskäytäntöjä, jotta työelämän muutokseen voidaan nopeasti reagoida. Oppisopimusten nykyistä laajempi käyttö on yksi ratkaisu ongelmaan”, hän sanoo.
