Yli 90 prosenttia kohtasi kyberhuijauksen viime vuonna

Elisan tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista altistui vuonna 2021 verkko- tai puhelinhuijaukselle. Joka kymmenes vastaaja tuli huijatuksi. Yleisimmät huijauskanavat olivat sähköposti ja puhelin. 

Nuorista aikuisista yli puolet ei tiedä miten tulisi toimia, jos päätyy huijauksen uhriksi. Elisa tiedotti tuloksista 30.1.

Viime vuonna huijauskampanjat tulivat suomalaisten iholle ennätyksellisen laajasti. Elisa selvitti loppuvuodesta 2021, millaisena suomalaiset kokevat kyberturvallisuuden tilan, ja löytyykö heiltä valmiudet toimia kyberhuijauksen osuessa kohdalle.

Yli 70 prosenttia oli saanut huijausviestejä sähköpostin välityksellä, ja 57 prosenttia oli altistunut huijaukselle puhelimen kautta. Kaksi kolmesta vastaajasta ei usko tunnistavansa kaikkia häneen kohdistuneita verkkohuijauksia.

Puhelimella huijataan

Yli puolet suomalaisesta altistui huijauksille puhelimen välityksellä. Tähän vaikuttivat muun muassa kahdesti aktivoitunut Flubot-tekstiviestihuijaus sekä erilaiset huijauspuhelut. Nämä ilmiöt näkyivät myös Elisalla.

”Heinäkuusta 2021 lähtien olemme pystyneet estämään merkittävän määrän Suomeen tulevista huijauspuheluista, joissa suomalaista puhelinnumeroa kopioidaan luvattomasti ulkomaiden kautta. Huijarit kuitenkin kehittävät menetelmiään koko ajan, ja kuluttajan on hyvä tunnistaa tyypillisiä huijausviestejä” sanoo tiedotteessa Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä.

”Monelle voi olla epäselvää, mikä ero on hyökkäyksen kohteeksi joutumisella sekä huijatuksi tulemisella. Huijausviestin saapuminen puhelimeen ei automaattisesti saastuta puhelinta. Viestin avaaminenkaan ei tätä vielä tee, mutta viestissä olevien linkkien klikkaaminen ja sovellusten lataaminen lisää riskiä huomattavasti”, Mäkelä sanoo.

Nuoret aikuiset alttiimpia 

Kyselyn mukaan 18–24-vuotiaat ovat alttiimpia verkkohuijausten uhreja: 35 prosenttia nuorista aikuisista ei käytä laitteissaan tietoturvapalveluita, siinä missä yli 65-vuotiaista 91 prosenttia kertoo suojanneensa laitteensa. 

Huijatuksi jouduttuaan 65-vuotiaat kokevat omaavansa paremmat toimintavalmiudet kuin 18–24-vuotiaat: nuorista aikuisista 57 prosenttia ei tiedä miten toimia, jos tulee huijatuksi. Yli 65-vuotiaiden vastaava lukema oli 43 prosenttia

”On huolestuttavaa, että yli kolmasosa nuorista aikuisista ei koe tietoturvapalveluita tarpeelliseksi. Usein samoja laitteita käytetään sekä työtehtäviin että henkilökohtaisiin asioihin, ja laitteen saastuminen voi aiheuttaa laajoja vahinkoja”, pohtii Mäkelä.

Suojaamattomat laitteet ovat alttiita muun maussa palvelunestohyökkäyksille, joiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosien aikana. Koronaepidemian alussa Elisalla nähtiin selvä piikki palvelunestohyökkäysten volyymissa. Jos laitteiden tietoturva ei ole tarpeellisella tasolla, voi se päätyä hyökkäyksen kohteeksi ja osaksi hyökkäyksiin käytettäviä bottiverkostoja. 

Suomalaiset luottavat kotimaisten verkkopalvelujen tietoturvallisuuteen, mutta eivät ulkomaisiin verkkokauppoihin. Vain 15 prosenttia vastaajista luottaa siihen, että ulkomaiset verkkokaupat pitävät huolta, etteivät heidän tietonsa valu vääriin käsiin. Sen sijaan kotimaisten verkkokauppojen turvallisuuteen luottaa 59 prosenttia vastaajista, ja viranomaisten sekä pankkien palveluihin yli 80 prosenttia vastaajista.