Kiertotaloustyöryhmä kirjasi kovat tavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön asettama kiertotaloustyöryhmä esittää, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei saisi ylittää vuoden 2015 tasoa. Samanaikaisesti resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste tulisi kaksinkertaistaa.

Suomeen pitäisi kiertotalouden vauhdittamiseksi perustaa myös ekosysteemien kehitys- ja kasvukiihdyttämöitä. Työryhmän ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Reijo Karhinen.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö tiedottivat asiasta 13.1. 

Kiertotaloudesta halutaan tehdä Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä. Työryhmän mukaan valtioneuvoston pitää asettaa konkreettinen tavoite luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi sisältää suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta. Ohjelmaa on valmistellut 250 hallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajaa. Sitä tuki myös kansalaisten kiertotalousraati.

Suomi edelläkävijäksi

”Kiertotalousohjelman tavoitteet tukevat Suomen edelläkävijyyttä. Se mahdollistaa toteutuessaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisen. Tarvitsemme koko yhteiskunnan muutoksen, jotta lineaarisesta taloudesta voidaan siirtyä kiertotalouteen”, Karhinen sanoo tiedotteessa.

”Hallitus arvioi ohjelmansa toteutumista ensi keväänä. Silloin se myös näyttää suunnan sille, mitä on koronan jälkeinen elinkeino- ja ympäristöpolitiikka. Siihen tämä ohjelma antaa ratkaisuja”, Karhinen sanoo.

”Suomi on vasta kiertotalouden alkutaipaleella. Ilmastopolitiikassa on nähty, miten määrälliset tavoitteet vauhdittavat ja konkretisoivat työtä. Siksi myös kiertotaloustyöhön tarvitaan nyt konkreettiset tavoitteet. Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee uuden suunnan, johon kiertotalousohjelma antaa askelmerkit”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.

”Digitalisaation tukema kiertotalous on merkittävä työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kun uudistamme taloutta ja elvytämme sitä koronaepidemian jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tukevat teollisia kiertotalouden investointeja, joiden tämän vuoden hauista kuulemme alkuvuoden aikana”, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Palvelullistaminen avainasemassa

Kiertotalouden eteneminen edellyttää palveluillistamista eli tuote palveluna -liiketoimintamalleja niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoille. 

Yrityksille palvelullistaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pitkiä asiakassuhteita, kun ne esimerkiksi sitoutuvat korjaamaan, huoltamaan ja ylläpitämään tuotetta sekä ottamaan tuotteen – ja sen sisältämät resurssit – käytön jälkeen hyödynnettäväksi. Asiakkaan ja kiertotalouden näkökulmasta on hyvä, että tavaroita ei seiso käyttämättöminä tai vähässä käytössä kodeissa ja varastoissa.  

Palvelullistamista täytyy tukea kehittämällä lainsäädäntöä, taloudellisia kannusteita ja verotusta. Lisäksi kansalaisia täytyy auttaa löytämään kiertotalouspalveluja ja parantaa niiden houkuttelevuutta.