EU-komission liikennepääosaston johtaja: Tallinna-Helsinki-tunneli ei toteudu

EU-komissio kehottaa Suomea luopumaan Helsingin ja Tallinnan yhdistävästä merenalaisesta rautatietunnelihankkeesta.

28.08.2017

Helsinki-Tallinna-tunneli yhdistäisi Suomen ennen kokemattomalla tavalla Manner-Eurooppaan. Se muodostaisi linkin Keski-Euroopasta arktiselle alueelle ja nostaisi Suomen logistisen tavoitettavuuden uudelle tasolle. EU-komission rahakirstun päällä istuva liikennepääosaston johtaja Henrik Hololei tyrmää kuitenkin tunnelihankkeen.

- Tallinnan ja Helsingin välinen tunneli on yksinkertaisesti liian kallis. Se ei tule toteutumaan ainakaan seuraavan 20 vuoden kuluessa, virolainen pääjohtaja Hololei toteaa Osto&Logistiikalle.

Hololei huomauttaa, että Englannin kanaalin alittavan, 1990-luvulla valmistuneen Eurotunnelin kummassakin päässä on kymmenien miljoonien asukkaiden valtiot, Suomessa ja Virossa väkeä on liian vähän.

- Mikä on se ongelma, joka tunnelilla pitäisi ratkaista? Matkustajamäärille nykyinen lauttakapasiteetti riittää hyvin, huomauttaa Hololei.

Komission pääjohtajan mukaan rahat ja tarmo kannattaisi nyt suunnata mieluummin Rail Balticiin tai Arktisen pohjoisrautatien rakentamiseen Jäämeren rannalle. Nämä infrahankkeet hyödyttäisivät suoraan suomalaista yrityselämää. Komissiosta vihjataan, että niille löytyisi tukea myös EU-tasolta.

Selvitystyö valmistumassa

Hanketta Brysselissä lobbaavalle Helsingin EU-toimiston johtaja Krista Taipaleelle kritiikki on tuttua.

- Tallinnan tunnelia verrataan väkisin Eurotunneliin, vaikka hankkeet eivät ole vertailukelpoisia. Teknologia oli tuolloin ihan eri tasolla. Lisäksi kanaalitunnelissa meni paljon pieleen ja kustannukset karkasivat käsistä.

Taipale muistuttaa, että samantyyppisille tunnelihankkeille on jo näytetty EU:ssa vihreää valoa. Viimeisimpänä Saksan ja Tanskan välinen Fehrmarn Belt -hanke, joka varmisti noin 40 prosentin EU-rahoituksen.

Tunnelilla on iso merkitys paitsi Suomen ja Viron, myös koko Euroopan kilpailukyvylle. Samaa mieltä on Viron pääministeri Jüri Ratas, joka totesi Brysselissä tunnelin olevan kallis, mutta tärkeä hanke myös geopoliittisesti. Suomi ja Viro tarvitsevat tunnelin arvaamattoman Venäjän takia.

Tähän mennessä tunnelihanke on ollut menestys. Käynnissä on parhaillaan EU-rahoitteinen selvitys tunnelin toteuttamisesta. Tämän vuoden aikana selvitetään tunneliratkaisun taloudelliset ja tekniset lähtökohdat sekä arvioidaan toteutettavuus. Selvitystyön ensimmäisiä tuloksia odotetaan tänä syksynä.

 

FAKTA: FinEst Link -junalla Tallinnaan

  • Merenalainen rautatietunneli veisi Helsingistä Tallinnaan 30-45 minuutissa
  • Tunnelin pituus 85-90 km
  • Kustannusarvio liikennejärjestelyineen 9–13 miljardia euroa
  • EU-rahoitteinen selvitystyö käynnissä, esitutkimuksen mukaan taloudellisesti kannattava
  • Haussa noin 40 prosentin EU-rahoitus
  • Suomi ja Viro allekirjoittivat tammikuussa 2016 ministeritason yhteistyösopimuksen rautatietunnelin vauhdittamisesta.
  • Tunnelin rakentaminen käynnistyisi vuoden 2025 jälkeen, liikennöinti alkaisi 2030-luvulla.
  • Lahti ylitetään yli lähes 9 miljoonaa kertaa vuodessa, lähitulevaisuudessa 12 miljoonaa kertaa.

 

Lähteet: Port of Helsinki tilastot 2016, FinEst Link

 

 

JAA