AFRY selvitti uusiutuvien lentopolttoaineiden jakelua

AFRY Management Consulting on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle ministeriöille selvityksen uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoitteen käyttöönoton vaikutuksista.

Suomen hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa uusiutuvien biopolttoaineiden osuus 30 prosenttiin lentoliikenteessä vuonna 2030. AFRY:n raportissa selvitettiin jakeluvelvoitteen toteutuspolkuja. Siinä tarkasteltiin 30 prosentin osuuden ohella myös 14 prosentin ja 5 prosentin jakeluvelvoitteiden vaikutuksia.

AFRY tiedotti asiasta 14.12.2020.

AFRYn mukaan uusiutuvat lentopolttoaineet ovat yksi tehokkaimmista keinoista vähentää kansainvälisen lentoliikenteen kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitetason asettamisessa on silti syytä huomioida tavoitetason vaikutukset kilpailukykyyn sekä lentoliikenteen uudelleen reititykseen.

Selvityksessä todetaan, että uusiutuvien lentopolttoaineiden saatavuus tai jakelu eivät ole esteinä velvoitteen käyttöönotolle jo vuodesta 2022 alkaen. Velvoitteen vähittäinen kasvaminen tasaisi kilpailutilannetta, ja toimijat ehtisivät mukautua velvoitteen vaikutuksiin.

Selvityksessä todetaan, että uusiutuvien lentopolttoaineiden saatavuus tai jakelu eivät ole esteinä velvoitteen käyttöönotolle jo vuodesta 2022 alkaen. Velvoitteen vähittäinen kasvaminen tasaisi kilpailutilannetta, ja toimijat ehtisivät mukautua velvoitteen vaikutuksiin.

Selvityksessä laskettiin myös, miten jakeluveloite vaikuttaisi lentolippujen hintoihin. Lisäkustannus eri reiteillä olisi hyvin maltillinen lipun hintaan nähden (1–71 euroa/matkustaja). Hintaherkän ja kilpaillun markkinan takia kustannusta ei välttämättä voitaisi siirtää suoraan matkustajille. Mikäli jakeluvelvoite olisi korkea, vaihtomatkustuksen kilpailukyky voisi heikentyä. Tämä olisi haitallista erityisesti Suomelle, jossa on paljon Aasiasta tulevaa vaihtoliikennettä. Jos taas Suomen läpi kulkeva liikenne siirtyy muille reiteille, kansallisen jakeluvelvoitteen tuomat kansainväliset päästövähenemät voivat vähentyä.

Jakeluvelvoitteella voidaan siis tehokkaasti ohjata lentoliikenteen päästöjen vähentämistä, mutta vuoden 2030 tavoitetason asettamisessa on syytä huomioida tavoitetason mahdolliset vaikutukset kilpailukykyyn sekä lentoliikenteen uudelleen reitityksen riskit. Maltillisella jakeluvelvoitteella saavutetaan positiivisia vaikutuksia ilmastopäästöihin ilman merkittäviä epävarmuus- ja riskitekijöitä. Selvityksessä kannustetaan myös EU-laajuisen jakeluvelvoitteen edistämiseen, sillä sen päästövaikutukset olisivat moninkertaiset Suomen kansalliseen velvoitteeseen nähden.

Norja on toistaiseksi ainoa Euroopan maa, joka on jo asettanut jakeluvelvoitteen lentoliikenteen uusiutuville polttoaineille. Useat jäsenvaltiot ovat suunnitelleet eri tasoisia energiaperusteisia, tilavuusperusteisia sekä päästövähenemävelvoitteita. Suunnittelussa on myös EU-laajuinen lentoliikenteen jakeluvelvoite osana ReFuelEU-aloitetta.